Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on tänään EU-maiden ulkoministerien kokouksessa Brysselissä. Lehdistötilaisuudessa Haavisto totesi, että länsimaiden on mahdollisesti lisättävä ase- ja ammustuotantoaan, jotta tuki Ukrainalle on riittävää.
Kokouksen alla eniten keskustelua on herättänyt EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrellin ehdotus ammusavusta Ukrainalle.
– Uskon, että löydämme ratkaisun. On kysymys sekä olemassaolevista ammusvarastoista että tulevasta tuotannosta, Haavisto kommentoi.
– Täytyy katsoa tulevaisuuteen, jotta meillä on tehokkaita tapoja valmistaa enemmän ammuksia ja todennäköisesti myös aseita, jotta voimme järjestelmällisesti tukea Ukrainaa.
"Kauheaa, jos puolustus kaatuisi ammuspulaan"
Ulkoministeri Haaviston mukaan jatkossa aseita ammuksia täytyy mahdollisesti tuottaa kahdessa tai kolmessa vuorossa.
– Tähän menee aikaan, myös materiaaleista on pulaa. Olemme tottuneet rauhanajan tuotantoon. Nyt olemme sodassa Ukrainassa ja tiedämme, että Ukraina tarvitsee tukea.
– Tarvitsemma myös Yhdysvaltojen tukea, Haavisto jatkaa ja mainitsee myös monien muiden länsimaiden antaman tuen Ukrainalle.
Suomelle on Haaviston mukaan tärkeää, että syntyisi yhteistilausmenettely ja sitä, että olemassaolevia ammuksia saataisiin liikkeelle.
– Olisi kauheaa jos Ukrainan puolustus kaatuisi ammuspulaan, Haavisto sanoo.
"Jos Ukraina lopettaa sodan, Venäjä valtaa sen"
Apua on Haaviston mukaan pakko jatkaa niin pitkään, että tulee neuvottelutilanne, jossa Ukraina pystyy neuvottelemaan mahdollisimman vahvalta pohjalta.
– Jos Venäjä lopettaa sodan, sota loppuu. Jos Ukraina lopettaa sodan, sen hallinto kaatuu ja se joutuu Venäjän valtaamaksi. Tämä on tosiasiallinen tilanne. Ukrainan on heikompana osapuolena pakko puolustautua.
Haaviston mukaan on myös tärkeää, että Venäjälle langetettujen pakotteiden kiertämisestä tehdään entistä vaikeampaa.
– Kaikki porsaanreiät täytyy tukkia, Haavisto sanoo.
Haavisto: Venäjä ei ole keskittänyt joukkojaan Suomen rajoille
Lehdistöstä kysyttiin Haavistolta, onko Suomi havainnut muutoksia Venäjän toiminnassa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten myötä.
– Olemme nähneet heidän Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastustavat lausuntonsa, mutta emme ole nähneet mitään uusia joukkojen keskityksiä rajoillamme. Rajamme on rauhallinen, Haavisto sanoi.
Viime viikolla saatiin presidentti Sauli Niinistön vieraillessa saatiin Turkista uutinen, jonka mukaan maa alkaa käsitellä Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia parlamentissaan.
– Uskon, että Turkin päätös on pitävä, Haavisto sanoo.
Ruotsi sen sijaan sai lunta tupaan sekä Turkista että Unkarista. Molemmat valtiot totesivat, etteivät ole valmiita ratifioimaan Ruotsia Naton jäseneksi.
Haavisto pitää Unkarin ratkaisua yllätyksenä.
– Unkari on sanonut, etteivät he sido Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä Natossa mihinkään tilanteeseen Euroopan unionissa. Toisekseen ei ole ollut indikaatiota aikaisemmin, että he erottaisivat Suomen ja Ruotsin (Nato-jäsenhakemukset). Tämä tuli yllätyksenä.
Haavisto ja Kaikkonen tapaavat Naton Stoltenbergin
Tänään järjestetään myös ulko- ja puolustusministerin yhteisistunto, jossa Suomea edustaa lisäksi puolustusministeri Antti Kaikkonen. Ministerit tapaavat myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin.
Ulkoasiainneuvoston asialistalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, pakotteet ja niiden toimeenpano, vastuuvelvollisuuskysymykset ja Ukrainan jälleenrakennus. Ulkoministerit keskustelevat myös Tunisian poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta.