EU:n ulkoministerit ovat päässeet sopuun kahden miljardin euron suunnitelmasta, jolla on määrä parantaa Ukrainan ammustilannetta. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP diplomaattilähteisiinsä nojaten.
Ukraina kärsii tällä hetkellä pahasta ammuspulasta.
Neuvoteltavana on ollut EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Josep Borrellin kolmiosainen suunnitelma, jolla alavireisen ammustuotannon ongelmaa olisi tarkoitus ratkoa. Ideana on antaa Ukrainalle ammuksia unionin jäsenmaiden omista varastoista, hankkia ammuksia jäsenmaiden yhteishankinnoilla sekä lisätä puolustusteollisuuden kapasiteettia.
Lue myös: EU:n Ukrainaa auttava ammusaloite ulkoministerien pöydälle
EU:n rauhanrahastosta tulisi ehdotuksessa miljardi euroa kattamaan jäsenmaiden kuluja ja toinen miljardi yhteishankintoihin.
Euroopasta vai muualtakin?
Ammushankintoja koskevan sovun toivottiin olevan maanantaina siinä pisteessä, että EU:n ulko- ja puolustusministerien kokouksessa olisi tarvinnut antaa enää poliittinen siunaus päätökselle. Kuitenkin ainakin Hollannilla oli STT:n tietojen mukaan vielä aamulla yhä epäilyksiä aloitteen toteuttamisesta viimeisimmässä muodossaan.
Suurin ristiriita koski tiettävästi sitä, kuinka paljon suunnitelmassa pitäisi painottaa eurooppalaista tuotantoa. Hollanti pelkäsi, että kolmansien maiden sulkeminen ulos hankaloittaisi vastaamasta Ukrainan pulaan riittävän pikaisesti.
Myös Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi ammusasiaa saapuessaan kokoukseen maanantaina. Hänen mukaansa tärkeintä olisi toteuttaa aloite niin, että asia saataisiin tehokkaimmin etenemään.
Lue myös: Live Brysselistä kello 11.30: Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu ulkoministerikokoukseen
Haaviston mukaan tärkeää olisi katsoa myös Yhdysvaltojen ammusvarastoja, joita on sijoitettu eri puolille maailmaa.
Borrell puolestaan sanoi toivovansa, että päätös syntyy.
– Muuten tulemme olemaan vaikeuksissa jatkaessamme aseistuksen tarjoamista Ukrainaan, Borrell sanoi.
Unkarin Nato-veivaus yllätys
Haaviston ohjelmaan kuuluu myös Suomen Nato-jäsenyyteen liittyviä keskusteluja. Hänen on muun muassa tarkoitus tavata kahden kesken Unkarin ulkoministerin Peter Szijjarton kanssa.
Haaviston mukaan Unkari ei ole puhunut siitä, että maa aikoisi sitoa EU-asioita Nato-ratifiointeihin. Merkkejä ei ole ollut aiemmin myöskään siitä, että Unkari pyrkisi erottamaan Suomen ja Ruotsin ratifioinnit, Haavisto kertoi.
Turkin ratifiointi-ilmoituksen jälkeen Unkarista on kuitenkin katsottu tulleen ilmoitus siitä, että myös Unkari olisi ratifioimassa Suomen jäsenyyden ennen Ruotsia.
Lue myös: Ruotsin puolustusvoimien komentaja: Pitkittynyt Nato-jäsenyysprosessi voi olla turvallisuusuhka Ruotsille
Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström kommentoi paikalle saapuessaan, että hänellä ei ole sovittuna Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun kanssa erillistä kahdenvälistä tapaamista kokouksessa.
Haaviston ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) on määrä käydä iltapäivällä myös Naton päämajalla tapaamassa puolustusliiton pääsihteeriä.
Haavisto uskoi myös Unkarin ulostulon Suomen ja Ruotsin eriaikaisesta ratifioinnista puhuttavan Naton päämajallakin. Niin ikään Haavisto uskoi keskustelun EU-pöydän ammusaloitteesta kiinnostavan Stoltenbergia.