Haaviston on määrä tavata päivän aikana myös Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto.
Ulko- ja puolustusministerit hakevat Brysselissä poliittista siunausta ammusaloitteelle, jota EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell ehdotti aiemmin tässä kuussa puolustusministerien epävirallisessa kokouksessa Tukholmassa. Tarkoituksena olisi helpottaa Ukrainan ammuspulaa unionin jäsenmaiden omista varastoista ja hankkia ammuksia jäsenmaiden yhteishankinnoilla sekä lisätä puolustusteollisuuden kapasiteettia.
Suomesta Brysselissä ovat ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
Kaksikon on lisäksi määrä tavata iltapäivällä Naton päämajassa puolustusliiton pääsihteeri Jens Stoltenberg, minkä lisäksi Haavistolle on kaavailtu kahdenkeskistä tapaamista muun muassa Unkarin ulkoministerin Peter Szijjarton kanssa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ukrainalaissotilas valmistelee 155 millimetrisiä tykistöammuksia maaliskuussa 2023.
Apua alavireiseen tuotantoon
EU-alueen ulko- ja puolustusministerien päätettäväksi tulevalla ammusaloitteella pyritään saamaan apua Ukrainan ammuspulaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut tilanteen, jossa tuotanto on osoittautunut liian alavireiseksi suhteessa kysyntään.
Yhtenä ongelmana on se, että aseteollisuuden ei kannata avata uusia tuotantolinjoja, jos niillä ei ole käsitystä riittävän pitkäaikaisesta kysynnästä. Siihen Borrellin aloitteella haetaan ratkaisua. Alkujaan ajatus ammusten yhteishankinnoista tuli Virosta.
Selvää on jo nyt, että myös mahdollisen poliittisen yhteisymmärryksen jälkeen tekninen työ aloitteen parissa jatkuisi, ja mitään hopealuotia aloitteesta tuskin edes poliittisen sovun jälkeen olisi tulossa.
Financial Times -lehden haastattelemat puolustusteollisuuden asiantuntijat ovat nostaneet esille, että tuotantolinjojen lisäksi pulaa on tällä hetkellä myös tarvittavista raaka-aineista. Myös se vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti tuotantoa on mahdollista lisätä.