Oppositio hiillosti hallitusta tulehtuneesta työmarkkinoiden tilanteesta – ministeri vastasi poikkeuksellisella seiväshyppyvertauksella

Työministeri Arto Satonen (kok.) avasi eduskunnan välikysymyskeskustelun poikkeuksellisella seiväshyppyvertauksella. Satonen kritisoi välikysymyksen tehneitä oppositiopuolueita nostamalla esiin olympiamitalisti Antti Kalliomäen.

Eduskunnan täysistunto käsitteli SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton tekemää välikysymystä työmarkkinoiden tulehtuneesta tilanteesta. Välikysymyksen tehneiden puolueiden mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on irtautunut Suomessa pitkään toimineesta sopimisen kulttuurista, mikä on ajanut työmarkkinat kaaokseen.

Satonen viittasi puheenvuorossaan seiväshypyn olympiahopeaa vuonna 1976 voittaneeseen Antti Kalliomäkeen (sd.), joka 1990- ja 2000-luvuilla toimi muun muassa kauppa- ja teollisuusministerinä ja valtiovarainministerinä.

– Suomen kilpailukyvyllä ja miesten seiväshypyllä on jotain yhteistä. Antti Kalliomäki hyppäsi aikoinaan 550 ja olimme silloin maailman huipulla. Nyt Suomen kärki hyppää 580, kun maailman kärki hyppää 620. Sama on tapahtunut kilpailukyvyssä. Nokian menestys teki meistä maailman kärkeä ja mitoitamme yhä julkiset menomme sen mukaan, vaikka olemme pudonneet jo kauas maailman kärjestä, Satonen vertasi.

– Kärjen saavuttamiseksi rimaa pitäisi nostaa, mutta SAK ja vasemmisto-oppositio yrittävät estää sen kaksi käsin. Miksi? Siksi koska silloin asioita olisi tehtävä tehokkaammin ja uudella tavalla, Satonen jatkoi.

Satonen korosti avauspuheenvuorossaan Suomen tarvetta työmarkkinoiden uudistuksiin maan kilpailukyvyn parantamiseksi.

– Emme ole kyenneet uudistamaan taloutta avoimen talouden aikana. Työllisyysasteemme on Pohjoismaiden alhaisin ja julkinen velka tuplasti korkeampi kuin työmarkkinoita vuosikymmeniä sitten uudistaneilla Ruotsilla ja Tanskalla, Satonen sanoi.

Satonen korosti puheenvuorossaan, että lainsäädäntövalta kuuluu Suomessa eduskunnalle.

– Vasemmisto-oppositio lähtee kuitenkin siitä, että hallituksen pitäisi neuvotella etujärjestöjen kanssa lakiesitysten keskeisestä sisällöstä sekä ylipäätään siitä, voidaanko lakiesityksiä edes tuoda tänne eduskuntaan. Samalla logiikalla hallituksen pitäisi neuvotella Veronmaksajien keskusliiton kanssa veropolitiikasta, Satonen rinnasti.

"Sopiminen on Suomen supervoima"

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vetosi omassa avauspuheenvuorossaan hallitukseen, että se käynnistäisi aidot neuvottelut työmarkkinoiden kriisin ratkaisemiseksi ja vastakkainasettelun kierteen katkaisemiseksi.

Lindtmanin mukaan Suomessa on ratkaistu vaikeatkin asiat vuosikymmenien ajan – aina talvisodasta alkaen – luottamuksen, neuvottelun ja sopimisen avulla.

– Sopiminen on Suomen supervoima. Miksi hylkäisimme sen nyt, kun tilanne on näin vakava? Lindtman kysyi.

– Suurin osa suomalaisista ajattelee, että vastakkainasettelu saa riittää. Nyt on aika sopia, ei sotia, hän jatkoi.

Lindtman esitteli puheenvuorossaan kuuden kohdan vaihtoehdon, jolla hallitus voisi lähteä avaamaan työmarkkinoiden umpisolmua. Lindtman patisti hallitusta muun muassa luopumaan ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta ja niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista.

Lauri Lyly esitti SDP:n ryhmäpuheenvuorossa hallitukselle epäluottamuslausetta, jota vihreiden ja vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorojen esittäjät asettuivat kannattamaan.

Orpo kiisti kaaoksen

Pääministeri Orpo kiisti, että Suomen työmarkkinat olisivat välikysymyksessä väitetyssä kaaoksessa.

– Kaaoksen ovat aiheuttaneet ne, jotka ovat tällä hetkellä lähteneet lakkojen tielle eivätkä ole mukana siinä neuvotteluprosessissa, jonka hallitus on määritellyt, jossa jokaisesta näistä uudistuksesta voi neuvotella ja neuvotellaan kolmikantaisesti, Orpo sanoi.

Myös Tuomas Kettunen (kesk.) esitti hallitukselle keskustan ryhmäpuheenvuorossa epäluottamuslausetta. Keskusta ei lähtenyt kolmen muun oppositiopuolueen välikysymykseen, ja puolueen edustajat piikittelivätkin puheenvuoroissaan sekä hallituksen että välikysymyspuolueiden suuntaan.

Kettunen varoitti työmarkkinakiistelyn kansainvälisestä ulottuvuudesta.

– Mitä enemmän eripuraa Suomessa on, sitä alttiimpia olemme ulkoapäin tuleville ilkeyksille ja vaikuttamiselle. Veli venäläinen taputtaa tätä konkeloa seuratessaan, Kettunen summasi.

Lue myös:

    Uusimmat