Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) ja pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ovat saaneet eduskunnan luottamuksen. Eduskunta väitteli luottamuslauseäänestyksen jälkeen kiivaasti vientivetoisesta työmarkkinamallista.
Ministeri Ville Tavio sai eduskunnan luottamuksen äänin 99–74. Koko hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 98–76.
Ensimmäisestä äänestyksestä oli poissa 26 edustajaa ja toisesta äänestyksestä 25 edustajaa. Yksikään edustaja ei äänestänyt äänestyksissä tyhjää.
SDP esitti Taviolle ja hallitukselle epäluottamusta täysistuntokeskustelussa tiistaina. Elisa Gebhardin (sd.) ja Kimmo Kiljusen (sd.) esityksiä kannatettiin vasemmistoliitosta ja vihreistä.
SDP:n epäluottamuslause-esitysten taustalla oli Tavion päätös siitä, että Suomi jää Ukrainan jälleenrakennuksen tasa-arvoliittouman ulkopuolelle ja se, että hallitus ei viime viikolla muuttanut päätöstä. SDP:n mukaan Tavion päätös oli Suomen ulkopoliittisen linjan vastainen.
Eduskunta väitteli kiivaasti vientivetoisesta työmarkkinamallista
Luottamusäänestysten jälkeen eduskunta väitteli kiivaasti vientivetoisesta työmarkkinamallista, kun hallituksen lakiesityksestä käytiin lähetekeskustelu.
Vientivetoinen työmarkkinamalli on herättänyt paljon keskustelua, kun etenkin naisvaltaisten julkisen sektorin alojen palkansaajajärjestöt ovat ennakoineet lain tuomitsevan alat ikuiseen palkkakuoppaan.
Työministeri Arto Satonen (kok.) on perustellut lakiesitystä tarpeella vahvistaa valtakunnansovittelijan roolia työriitatilanteissa. Satosen mukaan laki antaisi valtakunnansovittelijalle vahvemman selkänojan puolustaa työmarkkinoita turvaavia käytänteitä, kuten yleistä linjaa ja viennin päänavausta.
Hallituksen esitys sai osakseen täystyrmäyksen oppositiolta, jossa katsottiin lain laittavan käsiraudat valtakunnansovittelijalle, kuten Timo Suhonen (sd.) asian ilmaisi.
– Tässä Orpon hallitus puuttuu lailla palkanmuodostukseen, joka on ollut yleensä työmarkkinaosapuolten keskinäisesti sovittava asia. Erityisesti tämä vaikuttaa naispalkkaisilla aloilla ja hyvin haitallisesti, koska palkkakehitystä ei voida viedä työehtosopimuskierroksella eteenpäin, Lauri Lyly (sd.) sanoi.
– Isoin uhka on se, että meillä palkkakuoppaan putoavat muun muassa päiväkotien työntekijät, opettajat, hoitajat, sotilaat ja poliisit, joiden työtä tarvitaan tässä yhteiskunnassa enemmän kuin aikoihin. Samalla hallitus rampauttaa valtakunnansovittelijan toimintaa ja palkkaerot lisääntyvät, Olga Oinas-Panuma (kesk.) painotti.
Oppositiossa hallituksen esitys nähtiin ennen muuta hyökkäykseksi naisvaltaisia aloja kohtaan.
– Arvoisa ministeri, vaikka te kuinka puhutte täällä mustaa valkoiseksi, niin kyllä tämän lakiesityksen tarkoitus on aivan täysin selvä: se on naisvaltaisten alojen palkkakuopan syventäminen, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoi ministeri Satoselle.
– On yhdentekevää, jos täällä puhutaan siitä, miten tasa-arvo on tärkeätä, jos siitä huolimatta tehdään yksi toisensa jälkeen sellaisia päätöksiä, jotka naisten asemaa heikentävät, Fatim Diarra (vihr.) sanoi.
Satonen kiisti väitteet
Työministeri Satonen torjui vastauspuheenvuorossaan opposition taajaan toistuneet väitteet siitä, että vientivetoinen työmarkkinamalli johtaisi jotkut alat ikuiseen palkkakuoppaan.
– Ei todellakaan johda. Katsokaa nyt vaikka varhaiskasvatusta. Helsingin kaupunki maksaa tänäkin päivänä selvästi enemmän varhaiskasvatuksen palkkoja kuin mitä työehtosopimuksilla on sovittu, ja se maksaa niitä sen takia, että ne muuten eivät saa niitä tärkeitä varhaiskasvatuksen ammattilaisia, Satonen vastasi.
– Työmarkkinat ovat markkinat, eli työmarkkinoilla tapahtuu niin, että jos työvoimasta on pulaa, niin palkat nousevat riippumatta siitä, minkälainen järjestelmä meillä on, hän jatkoi.
Lue myös: Kiistelty työmarkkinauudistus tänään eduskunnan käsittelyyn
Satosen vientivetoisesta palkkamallista sataa kritiikkiä: "Olemme suivaantuneita ja pettyneitä"
Vientivetoinen palkkamalli etenee eduskuntaan – tämä muuttuu
Juttua päivitetty kauttaaltaan 9.10.2024 kello 16.27.