Alle 18-vuotiaille suunniteltu nuorisorangaistus on rangaistusmuotona lähes kokonaan unohtunut, kertoo Lännen Media. Rangaistuksen tarkoituksena on ollut katkaista nuoren rikoskierre.
Viime vuonna oikeuslaitos on tuominnut vain 11 henkilölle nuorisorangaistuksen, vaikka lakia säädettäessä tuomioita uskottiin tulevan noin 300 vuodessa. Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Tiina Vogt-Airaksisen mielestä rangaistusmuodon vähäinen käyttö on sääli, sillä se katkaisisi tehokkaasti nuoren rikoskierteen.
Nuorisorangaistus
Alle 18-vuotiaille tarkoitettu 4 kk – 1 vuoden rangaistus koostuu valvonnasta, sosiaalista toimintakykyä edistävistä tehtävistä ja ohjelmista sekä työelämään perehtymisestä. Edellytyksenä on, että nuori on ollut rikoksentekohetkellä 15–17-vuotias ja tuomioistuin pitää sakkorangaistusta riittämättömänä, mutta ehdotonta vankeusrangaistusta liian ankarana seuraamuksena.
Lännen Media
Laki nuorisorangaistuksesta vakinaistettiin vuonna 2005 seitsemän kokeiluvuoden jälkeen.
– Jostain syystä siinä kohtaa lukumäärät rupesivat tippumaan, Vogt-Airaksinen sanoo Lännen Medialle.
Muutos ei selity nuorten rikosten vähentymisellä, vaikka päihteiden käyttö onkin vähentynyt.
– Tuskin nuoriso ihan niin paljon on kiltistynyt, sillä ehdollisia rangaistuksia kuitenkin annetaan. En usko, etteikö Suomessa olisi paljon rikoksia tekeviä alle 18-vuotiaita, jotka ovat hukanneet elämänsä suunnan.
Vogt-Airaksisen mukaan nämä nuoret saattavat esimerkiksi olla sairaalassa psykiatrisessa hoidossa, jolloin rikosseuraamukset ovat jääneet.
Muutama vuosi sitten Rikosseuraamuslaitos esitti oikeusministeriölle nuorisorangaistuksestaluopumista sen vähäisen käytön vuoksi. Ongelmana on, ettei asianajotoimistoilla ole rangaistuksen käytöstä kokemusta.
Vogt-Airaksinen pitää rangaistusmuotoa tarpeellisena.
– Jos tällä pystytään ehkäisemään vankilaan joutuminen, se on aina kotiinpäin, koska vankila-aika kasvattaa riskiä uudesta ehdottomasta tuomiosta.