Tulevaisuudessa vankiloita on vähemmän, ja vankilakeskukset ovat alueiden kasvukeskuksissa. Vankien määrä on laskenut, ja heistäkin yhä harvempi suorittaa rangaistuksensa suljetussa vankilassa.
– Pitäisin tätä toivottavana ja jopa todennäköisenä kehityskulkuna, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohtaja Esa Vesterbacka.
Vesterbacka on tämän kesän jälkeen jäämässä eläkkeelle työskenneltyään vankeinhoidossa yli 30 vuotta. Vesterbackan mukaan vuonna 2005 hän aloitti pääjohtajana onnekkaassa tilanteessa, sillä nykyinen vankeuslaki oli juuri hyväksytty.
– Voi sanoa, että se oli silloin ja on edelleen yksi maailman parhaita vankeuslakeja.
Laki toi mukanaan muun muassa valvotun koevapauden, joka tarkoittaa, että vankien vapautta lisätään asteittain rangaistuksen loppupäässä. Rikosten uusiminen on sen käyttöönoton jälkeen vähentynyt.
– Suljetusta vankilasta vapautuvista 40 prosenttia uusii rikoksen kolmen vuoden sisällä ja puolet viiden vuoden sisällä. Heidän osalta, jotka vapautuvat valvotun koevapauden kautta, uusimisprosentti on suunnilleen puolet tästä.
Vesterbacka ei osaa sanoa yhtä selkeää syytä sille, miksi vaiheittainen vapauttaminen toimii.
– Itse katsoisin, että siihen liittyy luottamus, joka vähitellen lisääntyy. Havainto on, että luottamus lisää luotettavuutta.
Vesterbacka on yleisesti rangaistusten koventamista vastaan.
– Oikeastaan kaikissa Pohjoismaissa rangaistustaso on lievempi kuin muualla ja meidän yhteiskuntamme ovat kaikkein rauhallisimpia ja turvallisimpia. Rangaistusten koventamisella ei lisätä yhteiskunnan turvallisuutta, päinvastoin.
"Aika usein rikollisuus lähtee siitä, että koulu jää kesken"
Vesterbackan mukaan vankilassa tehtävän työn tärkein tavoite on auttaa pois rikollisesta elämästä. Muutos on monelle vaikea, ja keskeistä onnistumisessa on Vesterbackan mukaan se, että saa elämään jotakin, mikä korvaa rikokset.
– Kyse ei ole niinkään siitä, että lopettaa rikosten tekemisen, vaan enemmänkin siitä, että tulee jotain muuta tilalle.
Vesterbacka huomauttaa, että yksi rikollisuuden perussyy on jonkinlainen syrjäytyminen ja sosiaaliset ongelmat. Iso osa vangeista on jäänyt ilman koulutusta, ja sen lisäksi voi olla päihde- tai mielenterveysongelmia.
– Aika harva on lapsena haaveillut siitä, että minusta tulee kova rikollinen. Ketään ei saa väkisin muuttumaan, vaan meidän rooli on tukea sitä muutosta.
Vesterbackan mielestä tärkein keino vähentää rikollisuutta on vähentää koulupudokkaiden määrää.
Lue lisää: MT: Ministeri Annika Saarikko toivoo kuntien harkitsevan nuorille kotiintuloaikoja – "Vanhempien on sitouduttava"
– Aika usein rikollisuus lähtee siitä, että koulu jää kesken ja sitten tulee muuta. Rikollisuuden vähentäminen voi lähteä kyllä jo ihan päiväkodeista.
Rikollisuuden määrään ja rikosten uusimiseen voitaisiin vaikuttaa myös parantamalla vankien saamia palveluita. Rikoksettoman elämän aloittamista ei varsinaisesti helpota, jos vapautuu asunnottomaksi ja työttömäksi ja vankilassa alkanut kuntoutus ja terveyspalvelut loppuvat seinään, Vesterbacka sanoo.
– Vapautumisvaiheeseen ja palveluiden jatkumiseen liittyy yhä ongelmia. Tilanne on kyllä kohentunut, mutta tekemistä on.
Sakon muunto lähentelee Vesterbackan mielestä velkavankeutta
Vankeuslain ja valvotun koevapauden edistyksellisyyden lisäksi kriminaalipolitiikassa on Vesterbackan mielestä tapahtunut huonoakin kehitystä.
Vankiloiden määrärahoja ja henkilökuntaa on vähennetty vuosien varrella, minkä lisäksi viime hallituskaudella tehty sakon muuntorangaistuksen laajentaminen oli Vesterbackan mielestä virhe. Sakon muunto tarkoittaa, että rikoksesta määrätty maksamaton sakko voidaan muuttaa vankeudeksi.
– Sakon muunnossa on periaatteellinen ongelma. Ihmiset, joita muunto koskee, ovat tämän yhteiskunnan kaikkein syrjäytyneimpiä ja heidän kohdallaan muunnossa alkaa olla oikeutettua puhua velkavankeudesta.
Vesterbacka sanoo, että periaatteellista ongelmaa ei poista se, että muuntorangaistukseen lisättiin velvoite tarjota kuntouttavia palveluita.
– Jos se, että pääsee kunnollisen terveydenhuollon piirin, pitää toteuttaa vankeinhoidon kautta, niin on se yhteiskunnallisesti epäoikeudenmukainen tilanne.
Lue lisää: Jokelan vankilan apulaisjohtaja irtisanotaan – välitti vangin lomajärjestelyistä tietoa Jari Aarniolle
Vesterbacka ihmettelee myös nykyisen hallituksen ohjelmassa olevaa linjausta. Hallitus aikoo pitää vankiloiden määrän entisellään ja lupaa samalla kehittää vankilaverkostoa.
– On hyvin mielenkiintoista, miten tämä toteutetaan, Vesterbacka sanoo.
Hänen mukaansa kymmenen säästövuoden jälkeen kaikissa vankiloissa on liian vähän henkilökuntaa. Rahoituksen lisääminenkään ei välttämättä auttaisi, sillä vankiloilla on tälläkin hetkellä vaikeuksia saada pätevää henkilökuntaa. Jäljelle jää käytännössä vain yksi vaihtoehto.
– Kasvukeskuksiin luodaan ”kampuksia”, joissa on erilaisia vankilayksikköjä ja yhdyskuntaseuraamustoimisto, jolloin palvelut ovat helpommin saatavissa ja henkilökunta tavoitettavissa.