Alaikäisten rikoskierteiden katkaisemiseksi ja vankilan välttämiseksi tarkoitettu nuorisorangaistus on kovin vähän käytetty. Rikospaikka tapasi entisen nuorisorikollisen, joka kokee, että vankila ei ollut hänelle tarkoituksenmukaisin rangaistus.
– Paha oloni lähti kotoa ja sitten alkoi heijastella kouluun mentäessä. Aloin varastelemaan aika pienenä, kertoo Joonas Mäkinen lapsuudestaan.
Mäkinen kasvoi perheessä, jossa isä oli usein vankilassa. Poika haki isältään hyväksyntää.
– Sitten aloin saamaan isän huomiota. Meillä oli yhteinen kiinnostuksen kohde – päihteet. Sitten olinkin jo ihan hyvä tyyppi. Ruvettiin ryyppäämään yhdessä.
Rikospaikka tapasi entisen nuorisorikollisen, Joonas Mäkisen, joka kokee, että vankila ei ollut hänelle tarkoituksenmukaisin rangaistus.
Lapsuus vaihtui nuoruudeksi, päihteet kovenivat, samoin rikokset. Kuvaan tuli väkivalta.
– Omatunto kolkutti aika usein, mutta käytin huumeita, niin ei tarvinnut tuntea mitään. Pystyin pienestä asti turruttamaan päihteillä tunteet ja pahan olon.
"Vankila ei ole ollut mulle oikea paikka"
Polkupyörävarkaus vei lopulta Mäkisen vankilaan. Kiven sisältä hän löysi uusia rikoskumppaneita.
– Siitä lähtien tasaisesti kolmeenkymppiseen asti vietin enemmän tai vähemmän aikaa vankilassa.
Mäkisen mukaan vankila ei ollut hänelle oikea paikka.
– Jos mut olisi haluttu yhteiskuntakelpoiseksi aikaisemmin, niin silloin se ei ollut mulle oikea paikka.
– Mullahan oli jo 15-vuotiaana tosi paha riippuvuus. Kun siitä rangaistaan, niin en saanut itse sairauteen minkäänlaista apua enkä hoitoa.
Lue myös: Christinen lupaava urheilu-ura tyssäsi onnettomaan sattumaan – elämänsuunta kääntyi ja vei suomalaisnaisen taposta vankilaan: "En halua palata siihen enää koskaan"
Rikoskierteeseen joutuneiden nuorten elämään kuuluu usein koulunkäynnin vaikeudet ja päihteet. Rikosten kovetessa sakkotuomiot vaihtuvat ehdollisiksi vankeusrangaistuksiksi. Kyseinen tuomio ei vie kiven sisään, mutta asiantuntijan mukaan toimii.
Tutkimusten mukaan vankeus tuottaa vankeutta. Mitä nuorempana nuori joutuu vankilaan, sitä todennäköisemmin päätyy sinne uudelleen.
– Suurin osa ehdolliseen vankeuteen tuomituista nuorista ei jatka rikosten tekoa. Ihan vaan kourallinen jää kiinni siihen kierteeseen, toteaa Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Tiina Vogt-Airaksinen.
Nuorisorangaistuksella työelämä tutuksi
Osa nuorista tuomitaan valvottuun ehdolliseen vankeuteen. Tällöin nuorta sitoo muun muassa ennalta sovitut valvontakäynnit. Tämän rinnalla on käytössä seuraamus nimeltä nuorisorangaistus, jossa yhteydenpito on ehdollista tiiviimpää.
Nuorisorangaistus sopii niille alaikäisille, jotka tekevät paljon rikoksia, mutta jotka ovat välttyneet huomattavan vakavilta rikoksilta. Tarkoituksena on pysäyttää nuorten rikoskierre yhteistyössä lastensuojelun kanssa.
– Siinä on tarkoitus tavata tiiviisti, parikin kertaa viikossa. Tuetaan koulunkäynnissä ja käydään rikosten tekoon liittyvää keskustelua. Pyritään ohjaamaan työelämään ja käydään tutustumassa työpaikkoihin, kertoo Vogt-Airaksinen.
Nuorisorangaistusta toivotaan käytettävän enemmän
Nuorisorangaistusta kuitenkin käytetään todella vähän, vaikka asiantuntijoiden toiveena on laajempi nuorisorangaistuksen käyttö.
– Oletettavasti se ongelma on siinä, että ajatellaan, että ehdollinen on vähän lievempi rangaistus, että se menee rangaistusasteikolla sillä tavalla, että "ookoo nyt on sakkoja kokeiltu ja kokeillaan nyt sitten vielä tätä ehdollista", ja hups sitten ei olekaan enää aikaa sille nuorisorangaistukselle, jos nuori vielä syyllistyy rikoksiin.
Asiantuntijan mielestä vankila ei ole oikea paikka parikymppisillekään. Syyttäjän edustaja tukee näkemystä.
– Itse olen kokenut, että käyttöala iän puolesta on melko lyhyt, että se pitäisi kohdistua myös alle 21-vuotiaisiin, toteaa aluesyyttäjä Kati Lindholm.
Lue myös: Henna, 36, pakeni kotioloja huumehelvettiin jo rippikouluiässä – kertoo nyt julmasta maailmasta, jossa viimeinen kauppatavara on oma vartalo
Vogt-Airaksinen ehdottaa, että jatkossa nuorille rikollisille kartoitettaisiin nuorisorangaistuksen mahdollisuus, pyytää syyttäjälaitos sitä tai ei.
– Rikosseuraamuslaitos aina kartoittaisi alaikäisen kohdalla sekä nuorisorangaistumahdollisuuden että ehdollisen valvonnan tarpeen.
– Sehän tietysti antaa syyttäjälle, mutta myös oikeudelle lisää mahdollisuuksia seuraamusharkintaan, Lindholm arvioi.
Professori toivoo panostusta vankien jälkihuoltoon
Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen ei niin ikään pidä vankilaa hyvänä rangaistusmuotona nuorille.
Jos nuori kuitenkin päätyy vankilaan, Tolvasen mukaan hallitun vapauttamisen näkökulmasta olisi parempi, että nuori istuisi tuomiostaan puolet – kolmanneksen sijasta. Jälkihuoltoon ja ehdonalaisen vapauden valvontaan professori toivoo nykyistä intensiivisempää otetta.
– Kunnilla ei ole ollut kovin suurta valmiutta vastata tämän ryhmän palveluista. Se on kyllä tosiasia. Kyllä siinä kunnilla olisi peiliin katsomisen paikka. Parasta rikollisuuden ehkäisyä on ennaltaehkäisy ja myöskin vankien jälkihuolto.
Lue myös: Joonas, 31, kokeili huumeita ensimmäisen kerran oman isänsä kanssa – alkoi syöksykierre, jonka mies haluaa nyt pysäyttää omien lastensa takia: "Haluan olla hyvä roolimalli"
"Nuoret eivät pääse mielenterveyspalveluihin"
Nuorena vankilaan joutunut Mäkinen auttaa nykyään tuomioita saaneita nuoria Kris-järjestön työntekijänä.
– Harva ihminen, joka meille tulee, tietää oikeuksistaan. Silloin on hyvä jonkun olla puhumassa niistä, jotta ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi ja saa oikeanlaista tukea.
Hän toivoo, että nuorten pahoinvointiin puututtaisiin niin, että palvelut olisivat paremmin saatavilla.
– Nuoret eivät pääse mielenterveyspalveluihin. Koko ajan niitä lakkautetaan enemmän ja enemmän ja samaan aikaan lisätään lastensuojelun laitoskapasiteettia.
– Sama on päihdeongelma. Paikat ovat enemmän ja enemmän täynnä nuoria, jotka voivat pahoin ja käyttävät päihteitä, mutta heille ei ole tarjolla mitään toimivaa päihdekuntoutusta.
"En halua olla samanlainen isä kuin mitä minulla on ollut"
Mäkisen mukaan tärkeää olisi kiinnittää huomiota siihen, että nuori ei tipahda kuntoutuksesta suoraan takaisin päihteiden käyttöporukoihin.
Hän kokee, että ilman Kris ry:n apua hän olisi todennäköisesti yhä samassa vanhassa kierteessä mukana. Nyt hän on kohta lähihoitaja ja seuraava virstanpylväs on sairaanhoitajuus.
– Raha ja muu on toisarvoista kun arvomaailma muuttuu ja löydät kiinnostuksen kohteita omasta elämästä ja tutustut itseesi.
Mutta mikä lopulta katkaisi rikollisen kierteen?
– Pojan syntyminen ja tieto siitä, että minusta tulee isä. En halua olla samanlainen isä kuin mitä minulla on ollut.