Hyväksythän käyttöehdot? Laita rasti ruutuun. Ei, ei niin nopeasti – ne täytyy myös lukea läpi.
Twitter, Facebook, Flickr, Tumblr, Instagram. Jokaisen palvelun käyttämisen tiellä on yksi pieni rastittava laatikko: hyväksythän käyttöehdot.
Moni laittaa rastin ruutuun lukematta. Tiedätkö edes, mihin juuri suostuit?
”Annat meille luvan käyttää nimeäsi, profiilikuvaasi, sisältöäsi ja tietojasi tuottamassamme tai kehittämissämme kaupallisessa, sponsoroidussa tai muussa vastaavassa sisällössä (esimerkiksi tykkäämäsi brändi). Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että annat yritykselle tai muulle taholle luvan maksaa meille nimesi ja/tai profiilikuvasi näyttämisestä sisältösi tai tietojesi yhteydessä ilman sinulle maksettavaa korvausta. Jos olet kohdentanut jakamallesi tiedolle tai sisällölle tietyn yleisön, noudatamme tätä valintaasi hyödyntäessämme niitä.”
Ylläoleva on poimittu Facebookin oikeus- ja vastuulausekkeesta.
– Käyttöehdot kannattaa aina lukea: mitä minä nyt tälle palvelulle lupaan? Tietoturva-asiantuntija F Securelta Harri Ruusinen neuvoo.
Identiteettivarkaudet kannattaa ottaa vakavasti myös Suomessa. Vaara uhkaa periaatteessa aina, kun liikutaan netissä ja luovutetaan tietoja palveluille, joita kaikki käyttävät – ja joista kukaan ei kuitenkaan tunnu tietävän mitään.
Twitter may keep track of how you interact with links across our Services, including our email notifications, third-party services, and client applications, by redirecting clicks or through other means.
– Twitterin käyttöehdoista
– Jos minä toimitan sinulle materiaalia, sinun täytyy pystyä luottamaan, että minulta tulee turvallista materiaalia. On siis tärkeä valita käyttämäsi palvelut oikein - tietoturva pitää olla palvelun yksi ominaisuus. Missä esimerkiksi Dropbox sijaitsee? Onko heillä haittaohjelmien tarkistusta? Voisin vaikka heti näyttää, miten Dropboxista voi ladata viruksen, Ruusinen antaa esimerkin.
Tietoja voi kaapata erilaisilla tavoilla. Haittaohjelmien lisäksi uhkana voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin julkinen WiFi-verkko.
– Liityt verkkoon, joka ei ole turvallinen. Jos käytettävissä on freeinternet-niminen verkko, mitä siitä tiedämme? Emme mitään, vain nimen. Kytkeydyt verkkoon, kirjaudut palveluun ja joku pystyy varastamaan kirjautumistiedot siitä välistä. Onneksi tähänkin on ratkaisuja olemassa, ja voimme turvallisesti käyttää verkkoa, olemme sitten missä päin maailmaan tahansa, Ruusinen kertoo.
We reserve the right to refuse access to the Service to anyone for any reason at any time.
– Instagramin käyttöehdoista
Kuka säilyttää muistojasi?
Harva meistä tyrkkäisi lapsuudestaan tuttuja valokuva-albumeja tuntemattoman säilytettäväksi. Samaan aikaan moni kuitenkin tallentaa kuvansa pilvipalveluun sen sijaan, että antaisi niiden viedä tilaa koneeltaan. Netissä kannattaisi harkita, mihin tietojaan tallentaa.
– Jos kuvia tallentaa esimerkiksi Facebookiin tai muihin some-palveluihin, kannattaa muistaa, etteivät ne välttämättä lähde sieltä koskaan. Mitkä ovat palvelun käyttöoikeudet? Kuka omistaa kuvat lataamisen jälkeen: ovatko ne Facebookin omaisuutta, vai sinun? Ruusinen kyselee.
Luottamus on pilvipalvelussa tärkein asia: haluatko luottaa toimijaan, joka sijaitsee jenkkilässä, tai toimijaan, joka ei kerro itsestään nettisivullaan juuri mitään? Kotimaisen toimijan palvelu sijaitsee Suomessa, jolloin siihen pätevät Suomen lait. Jos toimija on globaali, kuten Microsoft tai Google, Suomen laki ei ulotu ongelmatilanteessa käyttäjän avuksi.
Maksa, niin muistosi pelastuvat
Omalle koneelle tallennettuja kuvia uhkaavat lähinnä haittaohjelmat: jos koneelle pääsee haittaohjelma, kuvat ovat käytännössä sen armoilla. Haittaohjelma on ärsyttävä seuralainen, jonka olemassaoloa ei edes huomaa, ellei viruksentorjuntaohjelmisto saa sitä kiinni.
Somia Dynamoidilla on koska tahansa oikeus muuttaa Asiakkaan tunnistautumisvälineitä eli käyttäjätunnuksia, salasanoja ja muita tunnisteita. Somia Dynamoid ilmoittaa tunnistautumisvälineiden muutoksista Asiakkaalle etukäteen, jos se on kohtuudella mahdollista.
– IRC-Gallerian käyttöehdoista
– Tänä päivänä haittaohjelmat eivät ole näkyviä. Ennen ambulanssi ajoi ruudulla ja tietokoneesta kuului ”piipaa”. Nykyään haittaohjelma on mahdollisimman hiljaa ja tekee toimenpiteitä koneessa, Ruusinen kuvaa.
Pitkään suomalaisiakin piinanneet kiristyshaittaohjelmat voi huomata, sillä kuten nimikin paljastaa, niiden tavoitteena on kiristää.
– Sinulla on arvokasta tietoa koneellasi: valokuvia ja dokumentteja. Ne salataan haittaohjelmalla. Sitten haittaohjelma ilmoittaa, että tiedot on salattu, mutta ei hätää: maksa 200 dollaria, niin saat tiedot käyttöösi. Esimerkiksi minulla kaikki valokuvat ovat digitaalisia. Jos ne kaikki salattaisiin, kaikki muistoni katoaisivat. Silloin voisin olla aika helposti valmis maksamaan, eikä ole mitään takeita, että saisin kuvia sittenkään. Emme koskaan suosittele maksamaan internet-rikollisille, Ruusinen kuvaa.
– Jos haittaohjelma asentuu koneelle, sillä on käytännössä täysi kontrolli tietokoneeseen. Ulkopuolelta pystytään tekemään mitä tahansa toimenpiteitä. Pystytään käskyttämään tietokonetta: anna kaikki valokuvat. Eli mennään perusasioihin: viruksentorjuntaohjelmiston ja koneen päivitysten pitää olla kunnossa.
Palveluntarjoaja ei ole missään tilanteessa korvausvelvollinen välittömistä tai välillisistä vahingoista, jotka liittyvät millään tavalla Palveluun tai sen käyttämiseen taikka tietoon tai ilmoituksiin, joita Palvelun kautta on saatavilla.
– Blogilista.fin käyttöehdoista
Muista varmuuskopiot
Digikuvista laatikkoon ei jää negatiiveja, joiden avulla kadonneista kuvista voisi teettää uudet kopiot. Siksi kaikki tärkeät materiaalit tulisi varmuuskopioida ajoissa. Kopiot tehdään luonnollisesti johonkin muualle kuin omaan tietokoneeseen.
– Vaikka virus ei konetta hajottaisi, tietokone on fyysinen laite ja se hajoaa ennemmin tai myöhemmin. Suosittelen, että valokuvat ja tärkeät tiedot ovat varmuuskopioituna tällaisia tilanteita varten -tässä pilvipalvelut ovat oiva ratkaisu, kun palvelu vaan valitaan oikein, Ruusinen sanoo.