Lukashenkan ja Putinin sotaharjoitus Valko-Venäjällä hermostuttaa Kiovassa – Tutkija: "Lukashenka kaipaa sodan tuoksua, mutta ei sotaa"

Valko-Venäjällä alkavat tänään Venäjän ja Valko-Venäjän yhteiset sotaharjoitukset. Tutkija Ryhor Nizhnikaun mukaan venäläisjoukot tuskin jäävät Valko-Venäjälle harjoitusten päätteeksi, vaikka lännessä niin on pelätty. 

Venäjällä ja Valko-Venäjällä on yhteinen kiinnostus esitellä sotilasvoimaansa lännelle, mutta Valko-Venäjän johtajan Aljaksandr Lukashenkan asemalle sota voisi olla kohtalokas.

Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ryhor Nizhnikau, joka uskoo venäläissotilaiden palaavan Valko-Venäjältä sotaharjoituksen päättyessä 20. helmikuuta. 

Lännessä monet poliitikot ja diplomaatit ovat ilmaisseet huolensa siitä, että Venäjä käyttäisi yhteistä sotaharjoitusta hämäyksenä, ja tosiasiassa suunnittelisi hyökkäystä Ukrainaan Valko-Venäjän kautta.

Valko-Venäjän rajalta Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan on noin 150 kilometriä. 

– Voimme sanoa hyvin suurella varmuudella, että Venäjän joukot eivät jää, Nizhnikau sanoo. 

Hänen mukaansa Venäjän ei olisi syytä jättää joukkoja Valko-Venäjälle, koska Lukashenkan lojaalius Moskovaa kohtaan on taattu.

Ukrainaan hyökkäys Valko-Venäjän puolelta on Nizhnikaun mukaan epätodennäköinen myös siksi, että Lukashenka ei sotaa halua. Vaikka suhde Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa on läheinen, Kremlin talutusnuorassa hän ei ole. 

– Lukashenkan intresseissä on, että sota ei ala. Hän tarvitsee painetta, epävarmuutta ja sodan tuoksua ilmassa. Mutta hän ei halua sotaa, koska se voisi tietää hänelle loppua Valko-Venäjän presidenttinä. 

Sotilasliitto Nato on arvioinut, että sotaharjoitukseen osallistuu noin 30 000 venäläissotilasta. Nizhnikau pitää määrää liioiteltuna. 

– Luultavasti heitä on puolet vähemmän, mutta silti harjoitus on yksi suurimpia maiden järjestämiä.

Valko-Venäjä ja Venäjä ovat jo ilmoittaneet, että tänä vuonna ne järjestävät kaikkiaan yli 20 yhteistä sotaharjoitusta. 

Lue myös:

    Uusimmat