Noin viidellä prosentilla suomalaisista lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat niin heikot, että siitä koituu heille merkittävää haittaa. Lukivaikeus on kuitenkin todennäköisesti yli kymmenellä prosentilla suomalaisista, jos huomioidaan myös lievemmät lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, kertoo Helsingin yliopiston kognitiivisen neurotieteen tutkija Eino Partanen.
– Lukivaikeus tuskin on yleistynyt, mutta se tunnistetaan nykyään helpommin, Partanen sanoo.
Lukivaikeudella tarkoitetaan yleensä kehityksellistä lukivaikeutta, jonka vuoksi lukeminen ja kirjoittaminen eivät kehity ja suju tyypilliseen tapaan. Partasen mukaan lukivaikeus voi ilmetä eri tavoin ja eritasoisena: lukeminen voi olla epätarkkaa tai hyvin hidasta tai lukemisen ymmärtämisessä tai kirjoittamisessa voi olla vaikeuksia. Lukivaikeus kulkee usein suvussa.
Siihen, kuinka vahvasti lukivaikeus vaikuttaa ihmisen elämään, vaikuttavat Partasen mukaan myös kompensaatiokeinot. Niillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen lukee tarkoituksella hyvin hitaasti tai keskittää lukemisensa vain olennaiseen eikä edes yritä lukea kaikkea.
Partasen mukaan selvästi suurin osa lukivaikeuksista käy ilmi jo kouluiässä, mutta myös nuoria ja aikuisia hakeutuu lukitesteihin. Osa on pärjännyt lukivaikeutensa kanssa läpi peruskoulun, ja ongelmat kärjistyvät lukiossa. Osa alkaa kaivata selitystä hankaluuksilleen vasta aikuisiällä.
– Esimerkiksi jotkut 1950- tai 1960-luvulla koulua käyneet ovat kertoneet, miten heidät leimattiin laiskoiksi tai tyhmiksi, vaikka todellisuudessa ongelma oli siinä, että lukeminen ei vain sujunut lukivaikeuden vuoksi. Myöhemmin aikuisena lukivaikeuden tunnistaminen on voinut olla jopa helpotus.
Kehityksellisen lukivaikeuden lisäksi lukivaikeudella voidaan tarkoittaa myös sellaista luku- tai kirjoitusvaikeutta, joka johtuu äkillisestä sairaudesta, kuten aivoinfarktista.
Lue myös: Väitös: Heikko lukutaito voidaan ennustaa jo varhaislapsuudessa
Ikä voi tuoda helpotusta
Noin 30 prosenttia suomalaislapsista saa koulussa oppimisen tukea. Ensimmäisen luokan alkaessa lasten välillä on suuria eroja: jotkut tulevat kouluun lukijoina, kun taas jotkut osaavat vasta muutaman kirjaimen, kuvailee Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Minna Torppa.
– Tämän jälkeen kehitystä tapahtuu nopeasti ja eri tahdissa. 1–2-luokkalaisten aivot työskentelevät kovasti saadakseen tekstistä selvän. Ensin pitää automatisoida kirjainten ja äänteiden yhteydet, jotta tekninen lukeminen tulee niin sujuvaksi, että voi ymmärtää tekstiä. Tekniset vaikeudet tässä iässä eivät automaattisesti tarkoita lukivaikeutta.
Torpan mukaan hyvät ja kokeneet opettajat pystyvät jo koulun alkuvaiheessa tunnistamaan ne lapset, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea. Koulussa tukea tarjotaan joustavasti tehostetun ja erityisen tuen keinoin luokanopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä.
Torppa muistuttaa, että lapsena todettu lukivaikeus voi lieventyä merkittävästi iän myötä. Lukivaikeus ei siis tarkoita, etteivät taidot kehittyisi.
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa on havaittu, että lukivaikeusryhmällä lukutaito kehittyi 2–8-luokilla samaa tahtia kuin luokkatovereillakin, hiukan vain perässä. Vaikka lukivaikeus on usein pysyvä, osa saa ikätasoa kiinni hitaasti vuosi vuodelta ja pääsee lopulta lähelle keskimääräistä lukutaitoa.
– Jos taas ongelma ei ole lukemaan oppimisessa vaan erityisesti siinä, että lukeminen on jäänyt hyvin hitaaksi, vaikeuksia voi ilmentyä vasta esimerkiksi lukiossa.
Lue myös: Lukivaikeuden aiheuttaja saattaa piillä silmässä – löydös voi auttaa oppimista haittaavan vaivan hoidossa
Ei välttämättä vaikuta elämään
Lukivaikeuden vaikutukset elämään koetaan hyvin eri tavoin. Osa kokee, ettei lukivaikeus vaikuta elämään millään lailla, sanoo Torppa.
– Tutkimuksista tiedämme, että lukivaikeus voi sanella esimerkiksi opiskelu- tai työvalintoja: moni hakeutuu mieluummin ammatillisiin opintoihin kuin lukioon. Sen sijaan siinä, kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat elämäänsä yleisesti ottaen, ei kaikissa tutkimuksissa ole nähtävissä eroja.
Torppa huomauttaa, että Suomessa on hyvät koulut sekä kieli, jota kaikki oppivat lukemaan – mahdollisesta lukivaikeudesta huolimatta. Nykypäivän maailmassa vaaditaan kuitenkin koko ajan enemmän lukutaitoa – pitää hoitaa asioita verkossa, lukea ohjeita ja täyttää lomakkeita – joten lukemisen ongelmat voivat tuntua raskailta.
Torpan mukaan on tärkeää, että jokainen saa tarpeensa mukaan apua, sillä kuntoutuskeinoja ja apuvälineitä on olemassa. Myös kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää.
– Kun lapsi menee kouluun, lukemista opetellaan koko ajan. Jos oppiminen teettää paljon työtä ja lapsi huomaa jäävänsä muista jälkeen, kyllä se varmasti synnyttää pahaa mieltä. Perheen rooli on todella tärkeä lapsen hyvinvoinnin kannattelussa, tukemisessa ja seuraamisessa.
Torpan mukaan lapsilla, joille on kotona luettu, on paremmat kielelliset taidot kuin lapsilla, joille ei ole luettu. Tämä koskee myös niitä lapsia, joilla on myöhemmin todettu lukivaikeus. Kielelliset taidot tukevat luetun ymmärtämistä ja ovat siksi erittäin tärkeitä kaikessa oppimisessa ja arjessa toimimisessa.