Susikeskustelu on pahoin tulehtunut, linjaa Huomenta Suomessa tänään vieraillut luonnonsuojelija Jere Hietala.
– Tilanne on tulehtunut. Informaatiotulva ääripäistä on niin vahva, että koen, että rakentavat mielipiteet jää informaatiotulvan alle. Jotta tämä tilanne menisi eteenpäin, niin pitäisi saada keskusteluyhteys metsästäjien ja toisten tahojen välille, Jere Hietala perustelee.
Suden kannanhoidollisen metsästyksen toinen vuosi alkoi viikko sitten ja tähän mennessä on kaadettu 19 sutta. Metsästysaikaa on 21. helmikuuta saakka. Maa- ja metsätalousministeriö päätti 46 kaatoluvan myöntämisestä syksyllä. Kaatolupien määrä on poikinut valituksia hallinto-oikeuteen ja luonnonsuojelijat ovat olleet tuohduksissa.
Kaatolupien lisäksi poliisi voi päättää kaatamisesta. Viimeksi eilen Pohjois-Karjalassa poliisi määräsi nuoren ursosuden lopettavaksi Joensuun Enossa. Sutta oli alkuviikolla yritetty karkottaa useasti asutuksen läheisyydestä, mutta se oli palannut aina takaisin. Kuluvan talven aikana Pohjois-Karjalassa on lopetettu neljä sutta poliisin määräyksellä
Kaatolupien määrä ihmetyttää
Eniten aamun keskustelussa kritisoitiin kaatolupien määrää. Luonnonsuojeluliitto Tapiolan edustajan Ake Halttusen mukaan on vahvaa näyttöä siitä, että Suomessa lasketaan susien määrään mukaan myös susia, jotka oleskelevat osittain Venäjällä.
– Metsästäjäliitto on esittänyt tällaisen arvion mikä pitää sisällään myös rajalaumat. Vuosi sitten tällaista ei ollut, kun kannanhoidollinen metsästys lanseerattiin. Tämän vuoden aikana ollaan jouduttu näemmä sitten siirtämään maalitolppia, jotta kannanhoidollinen metsästys voisi jatkua, Halttunen totesi aamun Huomenta Suomessa.
Suomen metsästäjäliiton järjestötiedottaja Kai Tikkunen myöntää erimielisyydet.
– Rajalaumoja on olemassa. Osa niistä pysyy hyvin pitkälti Suomen puolella ja välillä vain käy Venäjän puolella ja tämä laskenta on sitten aiheuttanut erimielisyyksiä.
– Meillä oli ongelmana syksyn ja talven aikana, että lunta ei ollut paljon missään. Kannan arviointi ja jälkien laskenta oli todella vaikeaa. Sama tilanne oli vuosi sitten.
Luonnonsuojelija Jere Hietala kritisoi kaatolupien määrää.
– Tällä hetkellä puhutaan noin 250 sudesta ja siitä noin 20 prosentin poistosta. Se on vaan minun logiikallani hyvin ylilyötyä. Eikö meidän oma metsästyslakikin linjaa, että kaikkien lajien metsästys tulisi olla kohtuullista? Jos susi luokitellaan sukupuuton partaalla olevaksi lajiksi, niin silloin kertaheitolla 20 prosentin poisto on mielestäni aika suuri.
Metsästysliitto: tahalliset haaskat älytön ajatus
Julkisuudessa on esiintynyt muun muassa väitteitä, että susia olisi houkuteltu asuintalojen lähelle ruhojen avulla, jolloin metsästykseen saataisiin lupa. Tällaiset väitteet on kumottu, mutta luonnonsuojelija Jere Hietala uskoo yhä, että väitteissä oli vinha perä.
– Sen aineiston valossa, mitä itse olen päässyt näkemään, niin sanoisin, että näin on. Mutta millä volyymilla tätä tapahtuu ja onko se tahallista, niin siihen on vaikea ottaa kantaa.
Metsästäjäliiton järjestötiedottajan Kai Tikkusen mukaan pelkkä ajatus on älytön.
– Se, että joku houkuttelisi pihapiiriinsä susia, saadakseen kaatolupia on mielestäni älyvapaa idea. Metsästäjäthän nimenomaan eivät halua eläimiä pihapiiriinsä, koska heillä on koiria ulkona ja monilla saattaa olla myös muita kotieläimiä.
– Haaskoja on monenlaisia, meillä on pieneläinhaaskoja, joilla pyydetään muun muassa supikoiria ja kettuja. Sitten on kuvaushaaskoja, joissa ihmiset käy kuvaamassa suurpetoja. Nämä ovat laillisia, ilmoitettuja haaskoja. Jos on kuvaushaaska, niin ihminen ei välttämättä tiedä tai ajattele asiaa siltä kantilta, että se houkuttelee eläimiä myös pihapiireihin.
Ake Halttunen nosti keskustelussa kuitenkin esille myös sen, että eläin ei tiedä kenelle haaska on tarkoitettu. Katso koko keskustelu artikkelin yläpuolelta.