Suomen riistakeskuksen näkemyksen mukaan susikeskustelu on merkittävästi rauhoittunut viime vuosista.
– Meidän näkökulmasta muutos on ollut keskustelussa merkittävä, Suomen riistakeskuksen viestintäpäällikkö Klaus Ekman tiivistää.
Maa- ja metsätalousministeriö päätti kaksivuotisesta kokeilusta, jossa suden metsästys sallitaan kannanhoidollisin syin. Nyt on menossa toinen vuosi kokeilusta ja täksi vuodeksi kaatolupia myönnettiin 46.
Viimeksi tänään Huomenta Suomessa vierailleet Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolan Ake Halttunen ja luonnonsuojelija Jere Hietala kritisoivat kannanhoidollisen metsästyksen kaatolupien määrää. Samalla Hietala sanoi, että keskustelussa keskustelu jää helposti pimentoon, kun tunteet kuumenevat.
– Koen, että nyt kuitenkin suoritetaan jonkinlaista ylilyöntiä. Ja ylilyönnit suuntaan tai toiseen, oli se sitten suojelua tai metsästystä, niin koen sen haitallisena. Se peilaa tätä koko keskustelua, Hietala perusteli näkemystään.
Facebook-ryhmissä provosoidaan
Keskustelupalstoilla susikeskustelu elää kuumana. Hietalan mukaan useissa Facebook-ryhmissä susikeskustelun molemmat osapuolet etsivät keinoja provosoida tilannetta. Uhkauksiin hän ei ole kuitenkaan törmännyt.
– Kyllä siellä räjähdysherkällä tasolla välillä keskustelussa ollaan. Julkinen keskustelu on rauhallisempaa. Suurin vastakkainasettelu pyörii yhä kaatomäärien ympärillä, Hietala sanoo.
Suomen riistakeskuksen viestintäpäällikön mukaan susi on aiheena sellainen, joka jakaa Suomen kahteen leiriin ja asian kanssa on vain elettävä.
– Kokeilun tarkoituksena oli iskeä kiilaa laittomaan metsästykseen. Määrätyt tahot käyttivät aikaisemmin susivastaista ilmapiiriä hyväkseen, jolloin minimaalisen joukon teot jopa hyväksyttiin, vaikka se rikollista olikin. Nyt tilanne on muuttunut, ja laiton metsästys nähdään oikeasti rikollisena, mitä se toki jatkuvasti on ollutkin.
– Asiallinen keskustelu on lisääntynyt. Ääripäät räksyttävät silti. Mitä meille on susi-illoista tullut viestiä, niin yllättävänkin rauhallista ja positiivista on. Antaa osviittaa siihen, että kannanhoidollisen metsästyksen kokeilu on onnistunut, Klaus Ekman kertoo.
Perhon salakaato -juttu kuumensi tunteita
Esimerkiksi Suomen riistakeskukseen ei ole tullut enää tappouhkauksia.
– Sellaisia ei ole koskaan tullut paljoa. Kun Perhon salametsästys -juttu ja muutama muu salametsästysasia lähti purkautumaan, niin keskustelu kävi kuumana ja me saimme osamme. Samanlaista ei enää ole ollut., Ekman kuvailee.
Eniten rauhoittuneeseen ilmapiiriin on Kai Ekholmin mukaan vaikuttanut susikannan hoitosuunnitelma, johon sisältyi myös kokeilu kannanhoidollisesta metsästyksestä.
– Tämä on tervehdyttänyt ihmisten mieliä etenkin susialueiden maaseudulla. Reviirialueilla asuvat ihmiset pääsivät vaikuttamaan asiaan, jolloin koetaan, että asialle on tehty jotain, Ekman toteaa.
Hietala on samaa mieltä.
– Susien kaatolupia vaatineet saivat tahtonsa läpi. Ymmärrän, että se rauhoittaa. Pelko ei kuitenkaan saisi ohjata kaatomääriä. Tärkein missioni on rakentaa keskusteluyhteyttä metsästäjien ja luonnonsuojelijoiden välille, jotta kaatomääriin ja keskusteluun saadaan tolkkua, Jere Hietala sanoo.