Ampiainen, jonka voi sekoittaa muurahaiseen? Kala, jota voisi luulla tikuksi? Listasimme erikoisimmat eläimet, joiden olemassaolosta harva on kuullut.
Etelänpäiväkiitäjä näyttää kolibrilta, mutta on oikeasti kiitäjäperhoslaji. Englanniksi sen nimi on Hummingbird Hawk-moth, vapaasti suomennettuna kolibri-haukka-yöperhonen!Bill Coster/ARDEA/All Over Press
Mutillidae-heimon ampiaisilla on paksu turkki. Kyseessä ei ole muurahainen, vaikka niin voisi luulla. Naaraat ovat suuria ja siivettömiä.Christian Lukhaup / Barcroft Media/ All Over Press
Kuvassa on tanrekki. Latinankieliseltä nimeltään tämä otus on Hemicentetes semispinosus. Se elää Madagascarilla.
Sarvikaskaiden heimoon kuuluvalla Umbonia spinosalla on uskomaton kuori. Suomessakin elää yksi sarvikaskaslaji.
Tätä putkisuukalojen lahkoon kuuluvaa kalaa ei heti uskoisi kalaksi. Myös merihevonen kuuluu putkisuukalojen sukuun, samoin kotimaiset särmäneula ja siloneula.Adam Broadbent / Barcroft USA/ All Over Press
Sirkkaäyriäiset ovat niin vahvoja, että voivat rikkoa akvaarion lasin hyökkäyksellään. Osalla lajeista on uskomattoman upea väritys; Odontodactylus scyllarus -lajin toinen nimi onkin riikinkukkosirkkaäyriäinen.Colin Marshall/ARDEA/All Over Press
Glaucus atlanticus eli sinimerietana näyttää fantasiakirjojen hahmolta, mutta on todellinen.Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press
Glaucus atlanticus ruokailee.Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press
Kuvassa on kenkänokka. Se muistuttaa haikaraa, mutta on ainoa oman heimonsa elossaoleva laji. Kenkänokka syö myös lihaa, kuten krokotiilinpoikasia!M. Watson/ARDEA/All Over Press
Piikkipiru on saanut nimensä ulkonäkönsä mukaan. Se on matelija, jota on kuvattu myös moolokiksi, myös Raamatusta tutuksi kammottavaksi jumalaksi.Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press
Kuvassa on paratiisilintulaji, nauhaparatiisiharakka.
Useimpien paratiisilintulajien koirailla on koristeellinen höyhenpeite, jota monet niistä esittelevät taidokkaasti tanssien!Kenneth W Fink/ARDEA/All Over Press
Papukaijakalojen heimoon kuuluva Scarus vetula näyttää hymyilevän. Kyllä – tällä kalalla on hampaat!
Kyykäärmeiden heimoon kuuluvalla Atheris hispidalla on hyvin piikkinen ulkonäkö. Se johtuu käärmeen suomuista.
Tämä karvakaveri on yöperhoslaji, joka löytyi vasta vuonna 2009. Pörhöisen ulkonäkönsä vuoksi sen englanninkielinen nimi onkin Venezuelan Poodle Moth, siis venetsuelalainen puudeliyöperhonen.Supplied by WENN.com
Aavikkoilves on helppo tunnistaa muhkeista korvatupsuista!Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press
Tältä näyttää, kun seepra ja hevonen saavat poikasen.Pat Morris/ARDEA/All Over Press
Tämä harmaa ilmestys puolestaan on flamingon poikanen. Flamingolle tunnusomainen väritys syntyy, kun se syö äyriäisiä ja levää. Ilman ravintoaan flamingo ei olisi pinkki!imago/Sven Simon/ All Over Press
Upea turkki? Tämä Leopardus pajeros -nimellä siunattu eläin muistuttaa Korkeasaarestakin löytyvää manuli-kissaeläintä, mutta on eri lajia.Nick Gordon/ARDEA/All Over Press
Ai-ai, sormieläin, saalistaa öisin. Sen keskisormi on muita sormia pidempi, ja sormen avulla se kaivaakin toukkia puista.Tom & Pat Leeson/ARDEA/All Over Press
Malaijikarhua pidetään hyvin viisaana. Se rakastaa hunajaa, kuten sarjakuvakarhut, ja haalii sitä 20–25 senttiä pitkällä kielellään!Kenneth W Fink/ARDEA/All Over Press
Huulikarhulla on pörröiset korvat. Söpöstä ulkonäöstään huolimatta huulikarhujen on kerrottu olevan helposti ärsyyntyviä, jopa pahansisuisia!Kenneth W Fink/ARDEA/All Over Press
Kuvassa on mara, toiselta nimeltään pampajänis. Se on sukua marsulle.Francois Gohier/ARDEA/All Over Press
Jos et jo rakastunut maraan, nämä söpöt tikkujalat kyllä muuttavat mielesi!Tony Margiocchi / Barcroft Media/ All Over Press
Krottikalojen heimoon kuuluva Ogcocephalus nasutus on huono uimaan.Ken Lucas/ARDEA/All Over Press
Moni krottikala liikkuu meren pohjalla ikään kuin kävellen.Pat Morris/ARDEA/All Over Press
Kaguaani on puussa elävä nisäkäs, joka osaa liitää.
Tässä kaguaani tositoimissa!Tony Beamish/ARDEA/All Over Press
Eläinpainotteista asiaa myös näillä (söpöillä) videoilla:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lähteet: Brightside, Suomen luonto, Live Science, Kaleva