Lapsena kurinpitoväkivaltaa kohdannut vanhempi käyttää väkivaltaa helpommin myös itse kasvatusmenetelmänä.
Väkivalta kasvatuksessa on ollut kiellettyä Suomessa jo 30 vuotta, mutta tästä huolimatta jopa 45 prosenttia suomalaista kertoo kurittavansa lapsiaan.
- Luunappeja, tukkapöllyjä, retuuttamista ja läpsimistä. Näistä kaikista on kuitenkin lapsen kehitykselle haittaa, vaikuttavana mekanismina on pitkäkestoinen stressi, Ensi- ja turvakotien liiton projektipäällikkö Satu Keisala sanoo.
Uusissa tutkimuksissa fyysisen kurittamisen on havaittu lisäävän riskiä sairastua aikuisiässä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja mielenterveyden ongelmiin. Väkivallalla on myös yhteys oppimis- ja kehitysvaikeuksiin.
Keisalan mukaan yksi keskeisistä fyysisen kurittamisen haitoista on kuitenkin se, että lapsi oppii väkivallan olevan tavallinen tapa toimia ihmissuhteissa.
- Tämä pätee niin fyysiseen kuin henkiseenkin väkivaltaan ja myös lapsen laiminlyöntiin. Jos ei saa tilaisuutta käsitellä näitä asioita auttajan kanssa, ne periytyvät helposti, Keisala jatkaa.
Viranomaisille väkivallan havaitseminen voi olla vaikeaa, mutta kiinnostus alan koulutukseen on suurta. Keisala kertoo, että väkivallan havaitsemisen jälkeen kunnilla on olemassa hyvin toimivia prosesseja puuttua asiaan.
- Tämä on meidän kaikkien asia. Vain lapsella ei ole mahdollisuutta muuttaa tilannetta. Tämä ei myöskään ole joidenkin toisten ihmisten juttu, vaan koskee ihan meitä kaikkia, Keisala muistuttaa.