Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla. Väestötappiota koki maakunnista eniten Etelä-Savo.
Maahanmuutto väheni alkuvuonna, kertoo Tilastokeskus. Tiedot perustuvat maaliskuun väestön ennakkotilastoon.
Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun aikana reilut 10 000 ihmistä, joka on yli 5 000 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten.
Suomesta ulkomaille muutti reilut 3 000 ihmistä, joka on suunnilleen yhtä paljon kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Tilastokeskuksen mukaan ukrainalaisten maahanmuuton vähentyminen aiheutti suurimman loven maahanmuuttajien määrään.
Ukrainan kansalaisia muutti Suomeen alkuvuonna yli 2 700 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ukrainalaiset olivat kuitenkin edelleen suurin kansallisuusryhmä maahanmuuttajista.
Eniten kasvoivat Myanmarin kansalaisten maahanmuutot, joita oli noin 150 enemmän kuin viime vuoden tammi–maaliskuussa.
Syntyvyyden lasku tasaantunut
Väkiluku kasvoi alkuvuonna eniten määrällisesti Uudellamaalla vajaalla 5 000 hengellä. Väestönkasvu oli Uudellamaalla suurinta myös väkilukuun suhteutettuna. Toiseksi eniten väestö kasvoi Pirkanmaalla vajaalla 700 ihmisellä.
Väestötappiota koki eniten Etelä-Savo. Se menetti reilut 300 asukasta. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Lapissa.
Syntyvyys pysyi viime vuoden tasolla. Maassa syntyi tammi–maaliskuun aikana vajaat 11 000 lasta, mikä on 11 lasta enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.
– Syntyvyys on alkuvuoden aikana pysynyt viime vuoden tasolla. Lasku näyttäisi näin ollen tasaantuneen. Toki tarkemmin tästä voidaan sanoa vasta, kun vuosi etenee, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola kertoo tiedotteessa.
Suomen ennakkoväkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan maaliskuun lopussa 5 640 437 ihmistä. Maan väkiluku kasvoi tammi–maaliskuun aikana noin 4 500 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli reilut 7 000 enemmän kuin maastamuuttoja.
Syntyneitä oli yli 4 000 vähemmän kuin kuolleita.