Kansalaisuushakemusten määrä kasvoi merkittävästi vuonna 2023, kertoo Maahanmuuttovirasto. Kansalaisuuden sai yli 13 000 ihmistä. Vuonna 2022 luku oli noin 10 500.
Kansalaisuushakemuksia jätettiin viime vuonna yhteensä runsaat 18 000. Vuonna 2022 määrä oli hieman alle 13 000.
Eniten kansalaisuushakemuksia jättivät Venäjän, Irakin, Syyrian, Afganistanin ja Somalian kansalaiset. Kansalaisuutta hakeneista noin 30 prosenttia on saanut kansainvälistä suojelua.
Maahanmuuttovirasto arvioi tiedotteessa, että kansalaisuushakemusten määrän kasvuun ovat osaltaan vaikuttaneet uudessa hallitusohjelmassa esitetyt muutokset Suomen kansalaisuuden myöntämisen edellytyksiin.
Työperäinen maahanmuutto väheni viime vuonna verrattuna vuoteen 2022, jolloin se oli Maahanmuuttoviraston mukaan ennätyksellisellä tasolla.
Uusia työperusteisia oleskelulupahakemuksia tehtiin viime vuonna noin 17 000, vuonna 2022 taas lähes 21 000.
Työperäisen maahanmuuton korkean tason taustalla ovat muun muassa Suomen työvoimapula ja yritysten rekrytointiverkostojen kehittyminen, arvioi Maahanmuuttovirasto. Hakemusmäärän laskuun edellisvuodesta on vaikuttanut muun muassa talouden taantuma ja rakennusalan hiljentyminen.
Turvapaikanhakijoita odotetaan vähemmän
Suomessa jätetään tänä vuonna noin 3 500–4 500 uutta turvapaikkahakemusta, arvioi Maahanmuuttovirasto. Viime vuonna määrä oli noin 5 400 eli hieman vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin turvapaikkahakemuksia tehtiin noin 5 800.
Viime vuoden turvapaikkahakemusten kokonaismäärää nostavat itärajalla syksyn 2023 aikana rekisteröidyt noin 1 300 turvapaikkahakemusta. Itärajalta saapuneet turvapaikanhakijat ovat pääosin 20–30-vuotiaita miehiä, mutta joukossa on myös joitakin yksin tulleita alaikäisiä.
Lue myös: Venäjän kautta tulleita turvapaikanhakijoita kadonnut vastaanottokeskuksista
Itärajan kautta saapuneista turvapaikanhakijoista lähes 200 on rekisteröity poistuneiksi vastaanottokeskuksista. Merkittävä osa itärajalta saapuneista turvapaikanhakijoista on pyrkinyt aiemmin EU-alueelle Valko-Venäjän kautta. Maahanmuuttoviraston mukaan tästä voi päätellä, että moni heistä pyrkii ensisijaisesti Keski-Eurooppaan eikä Suomeen.
Tilapäisen suojelun hakijoita Maahanmuuttovirasto ennakoi tulevan tänä vuonna noin 8 000–12 000. Kyse on ukrainalaisista, jotka pakenevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Viime vuonna tilapäistä suojelua myönnettiin lähes 19 000:lle Ukrainasta paenneelle. Vuonna 2022 määrä oli yli 45 000.
Tilapäinen suojelu eroaa turvapaikan hakemisesta. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijoihin. Ukrainasta paenneiden tilapäisen suojelun oleskelulupia jatketaan tänä vuonna ilman hakemusta maaliskuuhun 2025 asti, kertoo Maahanmuuttovirasto.
Ukrainan sodan ja siitä seuraavan pakolaisuuden kehittymistä on vaikeaa ennakoida, toteaa Maahanmuuttovirasto.