Venäjän kautta tulleita turvapaikanhakijoita kadonnut vastaanottokeskuksista

Päätöksiä on tähän mennessä tehty yli 70, kertoi Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen tiedotustilaisuudessa. 

Niistä noin kaksi kolmasosaa on kielteisiä ja kolmasosa raukeamisia. Hakemus raukeaa esimerkiksi silloin, kun turvapaikanhakija on poistunut Suomesta.

Venäjän kautta tulleita turvapaikanhakijoita on kadonnut vastaanottokeskuksista noin 190.

– Heidän kohdemaansa ei välttämättä ole Suomi, Lehtinen toteaa.

Merkittävä osa itärajan kautta saapuneista turvapaikanhakijoista on pyrkinyt aiemmin EU-alueelle Valko-Venäjän kautta.

Venäjän rajan yli saapui Suomeen loppuvuonna hieman alle 1  300 turvapaikanhakijaa. Määrä on Lehtisen mukaan hieman pienempi kuin Rajavartioston tietoihin perustuneet alustavat tiedot.

Itärajan kautta saapuneet turvapaikanhakijat ovat pääosin 20–30-vuotiaita miehiä. Joukossa on jonkin verran muunlaisiakin henkilöitä, myös joitakin yksin tulleita alaikäisiä. Näiden turvapaikanhakijoiden joukossa on yli 20 kansalaisuutta, mutta suurin osa heistä on Syyrian, Somalian tai Jemenin kansalaisia.

Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Ilkka Haahtelan mukaan itärajan tilanne on ollut ensimmäinen kerta, kun Suomen kautta pyritään laajamittaisesti Schengen-alueelle.

– Ollaan samassa tilanteessa, jossa Etelä-Euroopan maat ovat olleet jo aiemmin, sanoi Haahtela tiedotustilaisuudessa.

Lue myös: Yle: Venäjä yrittää värvätä turvapaikanhakijoita tiedustelijoikseen

Kansalaisuushakemusten määrä kasvoi

Kansalaisuushakemusten määrä kasvoi Maahanmuuttoviraston mukaan merkittävästi vuonna 2023. Kansalaisuuden sai yli 13 000 ihmistä. Vuonna 2022 luku oli noin 10 500.

Kansalaisuushakemuksia jätettiin viime vuonna yli 18  000. Vuonna 2022 määrä oli hieman alle 13 000.

– Tässä on tosi merkittävää kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, sanoi Maahanmuuttoviraston lupa- ja kansalaisuusyksikön johtaja Pauliina Helminen.

Maahanmuuttovirastossa arvioidaan, että kansalaisuushakemusten määrän kasvuun ovat osaltaan vaikuttaneet hallituksen suunnittelemat muutokset Suomen kansalaisuuden myöntämisen edellytyksiin. Muutoksia valmistellaan sisäministeriössä.

Helmisen mukaan vaikuttaa siltä, että kansalaisuutta ovat suunnilleen viime kesästä lähtien kiirehtineet hakemaan monet sellaiset, joilla hakeminen on ollut aiemminkin mielessä.

– Ilmiö on aika uusi, sanoi Helminen.

Eniten kansalaisuushakemuksia jättivät Venäjän, Irakin, Syyrian, Afganistanin ja Somalian kansalaiset. Kansalaisuutta hakeneista noin 30 prosenttia on saanut kansainvälistä suojelua.

Työperäinen maahanmuutto väheni viime vuonna verrattuna vuoteen 2022, jolloin se oli Maahanmuuttoviraston mukaan ennätyksellisellä tasolla. Uusia työperusteisia oleskelulupahakemuksia tehtiin viime vuonna noin 17 000, vuonna 2022 taas lähes 21 000.

Runsaan työperäisen maahanmuuton taustalla ovat Maahanmuuttoviraston mukaan muun muassa Suomen työvoimapula ja yritysten rekrytointiverkostojen kehittyminen. Hakemusmäärän laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa talouden taantuma ja rakennusalan hiljentyminen.

Toisaalta sosiaali- ja terveydenhoidon ammateissa työperäinen maahanmuutto kasvoi viime vuonna. Näillä aloilla työskenteleville myönnettiin vuonna 2023 lähes 2  300 oleskelulupaa.

– Tämä kertoo tietenkin siitä, miten alalla on työvoimapulaa, sanoi Helminen.

Työhön perustuvan oleskeluluvan saaneita on Helmisen mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla, muualla Etelä-Suomessa sekä Lounais-Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä heitä on tasaisemmin eri puolilla maata.

Turvapaikanhakijoita odotetaan vähemmän

Maahanmuuttovirasto arvioi, että Suomessa jätetään tänä ja ensi vuonna noin 3 500–4 500 uutta turvapaikkahakemusta. Viime vuonna määrä oli noin 5 400 eli hieman vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin turvapaikkahakemuksia tehtiin noin 5 800.

– Itärajan tilanteesta huolimatta hakemusmäärä pieneni, sanoi Antti Lehtinen.

Lehtisen mukaan sota Gazan palestiinalaisalueella näkyy hyvin vähän turvapaikkahakemuksissa Suomessa.

– Puhutaan reilusta kymmenestä hakijasta sieltäpäin, hän sanoi.

Vuoden 2022 hakemusten määrään vaikutti se, että sotaa Suomeen paenneet ukrainalaiset hakivat aluksi turvapaikkaa. Myöhemmin heille sallittiin mahdollisuus tilapäiseen suojeluun, joka myönnetään rajatulle ihmisryhmälle ilman yksilöllistä harkintaa.

Tilapäisen suojelun hakijoita Maahanmuuttovirasto ennakoi tulevan tänä vuonna noin 8  000–12  000.

– Ukrainan sotaa on kaikkiaan paennut yli neljä miljoonaa ihmistä, totesi Lehtinen.

Vuoden Suomessa oleskelun jälkeen tilapäisen suojelun hakijoilla on oikeus hakea kotikuntaa Suomessa. Viime vuoden loppuun mennessä noin 15  800 ukrainalaista on saanut kotikunnan.

– Heillä on samat oikeudet, velvollisuudet ja palvelut kuin Suomessa vakituisesti asuvilla, sanoi vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi.

Viime vuonna tilapäistä suojelua myönnettiin lähes 19  000:lle Ukrainasta paenneelle. Kaikkiaan sotaa paenneita ukrainalaisia on saapunut Suomeen lähes 67  000 vuodesta 2022 lähtien.

Ukrainasta paenneiden tilapäisen suojelun oleskelulupia jatketaan tänä vuonna ilman hakemusta maaliskuuhun 2025 asti, kertoo Maahanmuuttovirasto.

Tilapäistä suojelua viime vuonna hakeneista suurin osa oli 35–64-vuotiaita ja hieman alle neljäsosa alaikäisiä. Naisia oli 57 prosenttia ja miehiä 43 prosenttia.