Maailma odottaa nyt Kiinan liikkeitä – uskotaan hyödyntävän Venäjän heikkoutta: "Kiina on taitava ottamaan rusinat pullasta"

Asiantuntijoiden mielipiteiden perusteella vaikuttaa siltä, että Kiina ei anna suoraa tukeaan lännelle, eikä Venäjälle, mutta se keksii kyllä keinon hyötyä tilanteesta. 

Tällä hetkellä lännen Venäjälle asettamat pakotteet iskevät tavallisten ihmisten arkeen. 

– Kauppojen hyllyt tyhjenevät ja valuuttakurssi on suorastaan romahtanut, tiivistää Suomen pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta.

Pakotteet vaikuttavat välillisesti myös Kiinaan pankkien kautta. 

– Kiinan pankit noudattavat samanlaisia pakotteita, joita länsimaiset pankit noudattavat. Pelkona on se, että Kiina tai kiinalaiset pankit evät muuten pääse dollarimarkkinoille. Kiina on ilman muuta hereillä noudattamisrintamassa, vaikka poliittisella tasolla pakotteita on kritisoitu, arvioi Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. 

Lue myös ja katso video: Länsi vai Venäjä? Kiinan vaikea päätös 60 sekunnissa

Vain kaksi prosenttia viennistä Venäjälle

Venäjän painoarvo Kiinan taloudessa on melko pieni, sillä kaksi prosenttia Kiinan viennistä menee Venäjälle. Tärkein linkki on Venäjän tuoma energia, joka on myös Kiinalle kriittisen tärkeää. 

– Energiasektori on hauraassa tilanteessa, Koivu sanoo. 

Pakotteet osuvat muuallekin kuin pankkisektoriin. Venäjä toivoi viikonloppuna, että se saisi Kiinalta lentokoneen varaosia.

– Kiina sanoi, että he eivät voi niitä toimittaa, johtuen pakotteista, mitä olemme asettaneet lentokoneen osien viemiselle Venäjälle, Kaaresvirta kertoo. 

Lisää aiheesta: Mediat: Venäjä on pyytänyt Kiinalta sotilaallista apua Ukrainassa sotimiseen, USA:n tietojen mukaan Venäjän asevarannot käymässä vähiin

Venäjä ei riitä kumppaniksi

Kaaresvirta näkee, että Kiinalla ei ole halua antaa tukeaan Venäjälle, ainakaan julkisesti. 

– Kiinakin joutuu hyvin paljon taiteilemaan sen kanssa, mitä mieltä länsimaat ovat Kiinasta. Länsimaat ovat kuitenkin Kiinan tärkein kauppakumppani.

Koivun mukaan Venäjää ja länttä vertaillessa Kiina kallistuu ehdottomasti lännen puolelle, kun asiaa tarkastellaan ekonomian näkökulmasta.

– Venäjän painoarvo maailmantaloudessa on pieni. Hyvin pieni verrattuna siihen, kuinka paljon EU:n ja USA:n yhteenlaskettu osuus on maailmantaloudesta.

– Venäjän talous ei riitä Kiinalle vientikumppaniksi, eikä Kiina tule riskeeraamaan taloussuhteita Länsi-Eurooppaan ja USA:han auttamalla vahvasti Venäjää. Tämä on ekonomistin vastaus, politiikan tutkijat näkevät tietenkin asian eri valossa, Koivu toteaa.

Kiina tasapainottelee kahden puolen välillä

Poliittisesti Kiina ja Venäjä ovatkin lähentyneet viime vuosina. Presidentti Putinin ja presidentti Xi Jingpingin välit ovat läheiset. Kiina ja Venäjä julkaisivat myös olympialaisten alla helmikuun alussa yhteisen julkilausuman maiden suhteista.

Tästä huolimatta Venäjä ei riitä kompensoimaan lännen merkitystä Kiinan taloudelle. 

Tähän mennessä Kiina ei ole tehnyt kantaansa täysin selväksi, vaan se on pyrkinyt tasapainoilemaan kahden puolen välillä. 

– Se on sanonut, että ymmärtää Venäjää, mutta alueiden integriteetti ja itsemääräämisoikeus ovat tärkeitä ja sitä korostetaan, nimenomaan Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta, Kaaresvirta kertoo. 

Lisää aiheesta: MTV Uutiset seuraa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan

Kiina hyödyntää Venäjän heikkoutta

Kiinan mediassa näkyy Venäjän propagandaa ja Venäjä-myönteisyys on vallassa. Media on Kiinassa hyvin kontrolloitua ja valtio päättää linjauksista. 

Sosiaalisessa mediassa käytävissä keskusteluissa on kaksi puolta, mutta Venäjän tukeminen on niskan päällä. 

– Osa ottaa Ukrainan puolen, osa ottaa Venäjän puolen. Olen ymmärtänyt, että Venäjän puoli on ikään kuin voitolla ja yleisemmin edustettuna, Koivu sanoo. 

Sosiaalisenkin median keskusteluja kontrolloidaan, ainakin tiettyyn pisteeseen. 

Kaaresvirta ei usko, että Kiina täysin kääntää selkäänsä Venäjälle. 

– Kiina on ollut tosi taitava siinä, että se ottaa rusinat pullasta. Nykyisessä tilanteessa Kiina varmasti pyrkii hyödyntämään Venäjän heikkoutta. 

Tällä hetkellä voisi olla esimerkiksi Kiinan kannalta hyvä sopia pidempiä raaka-aineiden toimitussopimuksia 

– Tai ostaa halpaa venäläistä öljyä, niin paljon kuin pystyy, Kaaresvirta arvelee. 

Kiina tuskin tukee länttä suoraan

Kiinan vienti Venäjälle on samanlaista kuin muuallekin maailmaan: elektroniikkaa, tekstiilejä, käyttötavaraa ja koneita. Suurin osa tavarasta tulee Euroopan kautta kontteina.

Monet laivausyritykset ovat kuitenkin sanoneet, etteivät ne enää vie tavaraa Venäjälle. Näin ollen Kiinan vienti Venäjälle tulee myös kärsimään. 

Myös Kiinan kauppa kärsii venäläisten ostovoiman laannuttua ruplan romahtamisen myötä. 

Eurooppalaiset yritykset ovat itse omatoimisesti vetäneet toimintojaan pois Venäjältä. Mitään viitteitä ei ole siitä, että kiinalaiset yritykset tekisivät samaa, ainakaan merkittävissä määrin. 

Vaikka Kiina ei halua antaa suoraan tukeaan Venäjälle, on myös hyvin epätodennäköistä, että Kiina ryhtyisi tukemaan länttä.

– Tässä ovat jossain määrin vastakkain demokratiat ja autoritääriset valtiot. Kiina kuuluu jälkimmäisiin. Helmikuun alussa yhdessä tehty lauselma on suunnattu Yhdysvaltoja vastaan. Kiinalla ja Venäjällä on ainakin presidenttitasolla jonkin näköinen yhteinen visio globaalista järjestelmästä, eivätkä he tykkää Yhdysvaltojen vahvasta roolista, Koivu sanoo. 

Nyt punnitaan sitä, onko Kiina valmis maksamaan suhteestaan Venäjään. 

– Kiina joutuu monella tapaa priorisoimaan länsimaisia yhteyksiään, koska se on talouden kannalta äärettömän tärkeä. Kiinan johdon legitimiteetti nojaa paljon talouskehitykseen. Ihmisten hyvinvoinnin täytyy lisääntyä, jotta kommunistinen puolue pysyy vallassa, Koivu jatkaa. 

Kiina ei tue "häviävää hevosta"

Myös MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiatuntija Risto E.J. Penttilä arvioi, että Kiina ei anna suoraa tukeen Venäjälle. 

– Itse olen kallistumassa sille puolelle, että Kiina on menossa ennemminkin lännen leiriin, koska sillä ei ole mitään voitettavaa sillä, että se lähtee häviävää hevosta veikkaamaan. 

Penttilä kuitenkin muistuttaa, että tällaisissa tilanteissa Kiinan johdolla on tapana tarkastella asiaa pitkällä perspektiivillä. 

– Vastakkain on se, näkeekö Kiina, että lännestä tulee tämän kriisin jälkeen jopa liian vahva, jos Venäjä joutuu todellakin nöyrtymään. Vai onko niin, että Kiina näkee suuren mahdollisuuden päästä hyviin väleihin ja taloudelliseen kasvuun sitä kautta, että se parantaa suhteitaan länteen. 

Kiinan talouskasvun näkymät ovat tällä hetkellä huonoimmat 30 vuoteen. 

– Silloin voi olla niin, että länsiyhteistyö houkuttelee enemmän. 

Mikäli Kiina tukisikin Venäjää, asettasi länsi sille pakotteita. 

– Mutta Kiina on niin suuri talous, se on aivan eri asia. Me emme voi pysäyttää Kiinaa, Penttilä painottaa.