Maailman ensimmäinen vetyjuna aloitti liikennöinnin Saksassa – "Liikkuu täysin päästöttömästi, vaikka rata ei ole sähköistetty"

Vetyvoimalla liikkuva Coradia iLint -juna kulkee Bremervoerden, Bremerhavenin, Buxtehuden ja Cuxhavenin välillä. Tällä hetkellä käytössä on kaksi junaa.

Yleensä kaupunkien välillä liikennöidään dieseljunilla, koska niiden välinen rata ei ole sähköistetty.

– Coradia iLint on ensimmäinen juna, joka liikkuu täysin päästöttömästi, vaikka rata ei ole sähköistetty. Oikeastaan se on sähköjuna, mutta se ei saa energiaansa radan yläpuolelta sähköjohdoista vaan polttokennoista, jotka toimivat vedyllä. Vedyn ja hapen yhdistelmä tuottaa sähköenergiaa, joka liikuttaa junaa, selittää Stefan Schrank, Coradia iLint -projektin johtaja.

Vedystä vaihtoehto sähköistämättömille rataosuuksille

Ideaa vetytaloudesta, jossa fossiiliset polttoaineet korvattaisiin vedyllä, on elätelty pitkään, mutta toistaiseksi se on edennyt hitaasti.

Alstom suunnittelee nyt 14 vetyjunan rakentamista seuraavien kolmen vuoden aikana. Niiden rakentaminen maksaa yhteensä 81 miljoonaa euroa.

– Saksassa on paljon sähköistämättömiä ratoja. Aiemmin ainoa mahdollisuus sellaisilla rataosuuksilla oli dieselveturien käyttö. Nyt voimme korvata ne ympäristöystävällisillä ja päästöttömillä vetyjunilla, uskoo Schrank. 

Vetyjunat ovat kalliimpia kuin dieseljunat. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että jos kustannukset jaetaan koko junan elinkaaren ajalle, taloudellinen kannattavuus paranee.

– Junien käyttöikä on pitkä, yli 30 vuotta. Kun otetaan huomioon junan hinta, ylläpitokustannukset ja käyttöikä, jo nyt on taloudellisesti järkevämpää ajaa vetyenergialla kuin dieselillä, laskee Schrank.

Ympäristöystävällisyys riippuu tuotantotavasta

Vedystä toivotaan vaihtoehtoa fossiilisille polttoaineille.

Vedyn kannattajat uskovat, että vety voi tasata tuulen, auringon, vesivoiman ja muiden uusiutuvien energianlähteiden epätasaista tuotantoa. Muuntamalla uusiutuvien energianlähteiden tuottama sähkö vedyksi, energia voidaan varastoida suuriin tankkeihin ja vapauttaa, kun sitä tarvitaan.

Vetyteknologia on ympäristöystävällistä vain silloin, kun vety on tuotettu uusiutuvalla energialla.

– Vetyjuna on täsmälleen yhtä vähäpäästöinen kuin polttokennojen energianlähde. Jos vety on tuotettu uusiutuvalla energialla, silloin se on hiilidioksidineutraalia ja päästötöntä, muistuttaa Saksan maanystävien liikenneasiantuntija Jens Hilgenberg.

Vetyä fossiilisten tilalle

Useat Euroopan maat suunnittelevat lisäävänsä vedyn käyttöä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille.

Sähköautot voivat myös käyttää vetyä. Monet valmistajat toivovat vedyn ratkaisevan sähköautojen akkuongelmat. Vetyautot voidaan ladata huomattavasti nopeammin kuin akkukäyttöiset sähköautot.

Toisaalta vety on herkästi syttyvää, joten tankkauslaitteistojen ja autojen tankkien turvallisuuteen ja kestävyyteen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.

– Kannatamme edelleen ensisijaisesti rautateiden sähköistämistä. Silloin, kun se ei ole mahdollista, vetyjuna voi olla hyvä ratkaisu, muotoilee Maan ystävien Hilgenberg.

Vetyjunan toimintasäde on noin tuhat kilometriä ja huippunopeus noin 140 kilometriä tunnissa eli suurin piirtein sama kuin dieseljunalla.