Angela Merkelin varjossa vuosien ajan tilaisuuttaan odottanut kristillisdemokraattien liittokansleriehdokas Friedrich Merz lupaa kovempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja veronalennuksia.
Euroopan unionin väkiluvultaan suurimman maan johdossa voi pian istua mies, joka suhaa ympäri Saksaa yksityiskoneellaan ja joka vaalien alla sohaisi kepillä maan äärioikeiston ympärille rakennettua poliittista palomuuria.
Kristillisdemokraattien Friedrich Merz on vaikuttanut politiikassa pitkään, mutta hallituskokemusta hänellä ei ole. Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Merz on Saksan rikkaimpiin kuuluva poliitikko ja taustaltaan juristi.
Jo kuukausia on vaikuttanut selvältä, että Saksassa 23. helmikuuta pidettävien liittopäivävaalien voittajaksi nousevat kristillisdemokraatit. Tällöin vallankahvaan nousisi Merz.
Kriitikot moittivat Merziä äkkipikaiseksi ja ylimieliseksi. Sosiaalisessa mediassa häntä verrataan yhdysvaltalaisen Simpsonit-animaation moraaliltaan löperöön ja rahanahneeseen ydinvoimalan omistajaan Mr. Burnsiin.
Saksalaisen politiikantutkijan Benjamin Höhnen mukaan kuvaus on liioiteltu.
– Sanoisin pikemminkin, että hän yrittää antaa itsestään kuvan vahvana johtajana, jonka tausta on puoluepolitiikan sijaan liike-elämässä ja joka vie maataan määrätietoisesti eteenpäin, Chemnizin teknillisessä yliopistossa työskentelevä Höhne sanoo STT:lle.
Saksan vaalit MTV:n kanavilla
Saksan vaalitulosta käsittelevä erikoisohjelma Uutisextra: Saksa kääntyy oikealle esitetään vaali-iltana 23. helmikuuta MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa klo 22.35.
Suorassa lähetyksessä tulosta analysoivat valtiovarainministeri Riikka Purra, europarlamentaarikko Aura Salla ja Saksalaissuomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller. MTV Uutisten ulkomaantoimituksen päällikkö Mirja Kivimäki moderoi.
Väistyvää liittokansleria, sosiaalidemokraattien Olaf Scholzia on kritisoitu nimenomaan johtajuuden puutteesta.
Erityisen karismaattisena ei Merziäkään tosin pidetä. Helmikuun alussa pidetyssä vaaliväittelyssä liittokansleriehdokas esiintyi suoraselkäisenä mutta pää painuksissa ja otsa rypyssä, kommentoi esimerkiksi kehonkielen asiantuntija Stefan Verra Tagesspiegel-lehdelle.
Merkel savusti Merzin ulos
Merzin poliittista uraa on värittänyt kilpailu entisen liittokanslerin, kristillisdemokraattien Angela Merkelin kanssa.
Länsi-Saksassa sijaitsevasta Nordrheim-Westfalenista kotoisin oleva Merz aloitti politiikassa 1990-luvulla ja toimi esimerkiksi Euroopan parlamentin jäsenenä, kansanedustajana ja puolueen parlamenttiryhmän johtajana liittopäivillä.
Rakettimainen poliittinen nousu katkesi kuitenkin 2000-luvun alussa, kun puolueen puheenjohtaja Merkel alkoi vaatia itselleen myös ryhmänjohtajan roolia.
Merz alennettiin varapuheenjohtajaksi, ja muutama vuosi myöhemmin hän jätti politiikan kokonaan.
– Hän lähti politiikasta luovuttaneen oloisena, syvästi pettyneenä Angela Merkelin voittoon ja puolueeseen. Tämä kokemus oli Merzille varmasti traumaattinen, Höhne toteaa.
"Lähellä globaalia rahoitusala"
Merz siirtyi melkein kymmeneksi vuodeksi liike-elämään. Hän työskenteli pitkään lobbarina maailman suurimmassa sijoitusyhtiössä, yhdysvaltalaisessa BlackRockissa, jota on viime aikoina syytetty muun muassa osallisuudesta ympäristörikoksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin.
Merz toimi myös noin 20 eri yrityksen hallintoneuvostossa, neuvottelukunnassa ja johtokunnassa.
Saksalaismedia Deutsche Wellen mukaan kaksi saksalaistutkijaa, Peter Grottian ja Werner Rügemer, varoittivat muutama vuosi sitten, ettei vaikutusvaltaisessa BlackRockissa työskennellyttä Merziä pitäisi päästää Saksan johtoon intressiristiriitojen vuoksi.
– Merz on varmasti lähellä globaalia rahoitusalaa. Riippumatta siitä, mitä Merz itse tekee, olisi hän kuitenkin liittokanslerina osa hallituskoneistoa, millä olisi hillitsevä vaikutus, Höhne puolestaan sanoo.
Uusi suunta puolueelle
Politiikkaan Merz palasi vasta, kun Merkel ilmoitti vuonna 2018, ettei aio enää asettua ehdolle. Merzin kärsivällisyyttä koeteltiin tosin vielä muutaman vuoden ajan, kun puolueen ykköspaikalle nousi ensin Annegret Kramp-Karrenbauer ja tämän vetäydyttyä Armin Laschet.
Molemmat edustivat Höhnen mukaan merkeliläisen, keskustalaisoikeistolaisen politiikan jatkumoa.
Saksassa puhalsivat kuitenkin uudet tuulet, ja äänestäjät kaipasivat 16 Merkel-vuoden jälkeen muutosta. Vuoden 2021 liittopäivävaalien tulos oli kristillisdemokraateille puolueen kaikkien aikojen surkein, ja liittokansleripuolueeksi nousi SPD.
Merkelin linjaa konservatiivisempaa ja oikeistolaisempaa politiikkaa edustavalle Merzille murskatappio merkitsi tilaisuutta tarjota puolueelle uutta suuntaa.
Joulukuussa 2021 hän nousi vihdoin puolueensa johtajaksi, vuosikymmenien odotuksen jälkeen.
Veronalennuksia ja lisätukea Ukrainalle
Uusi puheenjohtaja on vienyt puolueettaan reilusti oikealle. Talouspoliittisesti Merz on liberaali, ja vaalikampanjassaan hän on luvannut veronalennuksia esimerkiksi yrityksille ja kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan. Lisäksi hän vastustaa jyrkästi lisävelkaa ja on väläytellyt leikkauksia.
Arvokonservatiivina profiloitunut Merz on viime vuosina aiheuttanut useita kohuja esimerkiksi maahanmuuttaja- ja vähemmistövastaisilla sekä naisvihamielisillä lausunnoillaan. Hän on myös vähätellyt ilmastonmuutoksen vakavuutta.
– Eihän se nyt niin ole, että maailma tuhoutuu huomenna, Merz totesi muutama vuosi sitten Tagesspiegelin mukaan.
Poliitikkoa vastaan on perustettu Naiset Merziä vastaan -aloite, jolla on Instagramissa melkein 90 000 seuraajaa.
Ulkopolitiikassa Merz on vaatinut Ukrainalle lisätukea. Hän kannattaa esimerkiksi Taurus-ohjusten lähettämistä, mitä Scholz on sodan eskaloitumisen pelossa härkäpäisesti vastustanut.
Toistaiseksi jyrkkä ei AfD:lle
Saksassa erityisesti politiikan vasemmalla laidalla huolta on aiheuttanut Merzin suhtautuminen äärioikeistolaiseen Vaihtoehto Saksalle -puolueeseen (AfD). Tammikuussa Merz rikkoi tabun, kun hän vei maahanmuuttopolitiikkaa koskevan julkilausuman liittopäivillä läpi AfD:n tuella.
Perinteisesti pääpuolueet ovat välttäneet tilanteita, jossa ne joutuisivat turvautumaan AfD:n ääniin omien esitystensä hyväksymiseksi.
Äänestys sai jopa Merzin vanhan vastustajan Merkelin älähtämään ja rikkomaan entisten puoluejohtajien kirjoittamattoman säännön olla sotkeentumatta päivänpolitiikkaan. Entinen liittokansleri totesi lausunnossaan, että äänestyspäätös oli virhe.
Lue ja katso myös: Saksalaisnuoret fanittavat äärioikeistolaista AfD:tä – tässä syy
2:38
Höhnen mukaan ei ole täysin selvää, miten Merz aikoo suhtautua AfD:hen jatkossa.
Viime aikoina Merz on vakuuttanut, että hänen puolueensa ei tule tekemään yhteistyötä AfD:n kanssa – eikä varsinkaan muodostamaan hallituskoalitiota puolueen kanssa.
Mutta voiko Merzin sanaan luottaa?
– Saksan liittopäivillä viime viikolla sattuneiden tapahtumien jälkeen siitä on tullut entistä vaikeampaa. Merz antoi jokin aika sitten myös epäselviä signaaleja kristillisdemokraattien yhteistyöstä (AfD:n kanssa) kunnallistasolla, Höhne sanoo.