Maailman kuivimmassa autiomaassa Chilessä on kehitetty kosteuden talteenottoon sumunkeräin.
Joka aamu auringon noustessa sakea sumu nousee Tyyneltämereltä osaan maailman kuivinta erämaata Chilessä. Usva on lupaus kosteudesta, mutta jo aamuaurinko haihduttaa sen ja maisema paahtuu jälleen yhden rutikuivan päivän lisää.
Nyt Chile kokeilee sumunkeräystä. Sumunkeräimet sijoitetaan vasten tuulta, joka puhaltaa usvan niihin. Sumu ei kulje keräimen läpi vaan tiivistyy sen polypropeenista tehtyihin säikeisiin. Lopulta vesitipat löytävät tiensä alla odottavaan säiliöön.
Tämä olisi ja on suuri muutos Atacaman lähiseudun väestölle, jolle juomavesi on jouduttu tuomaan säiliöautoilla rannikolta. Mikä parasta, keinoa ilmeisesti voidaan hyödyntää kuivilla alueilla useissa osissa maapalloa.
Keräimet ovat osoittautuneet tehokkaiksi: yksi keräin voi tiputella säiliöönsä vuorokaudessa 14 litraa vettä. Tutkijat ovat patentoineet isoa ikkunalasia muistuttavan välineen.
Uusvanha idea
Vettä sumusta suodattava keksintö on jo viety Espanjaan, Nepaliin, Namibiaan sekä useisiin Latinalaisen Amerikan maihin. Joillakin alueilla on käytössä muuten sama tekniikka, mutta sumu tiivistetään vedeksi keräimen sijasta puiden lehvien kautta.
Chilen Atacamassa kerättävä vesi on käsiteltävä ennen juomista, sillä se sisältää meriveden mineraaleja sekä saattaa kantaa bakteereja.
– Veden käsittely juomakelpoiseksi ei kuitenkaan ole monimutkaista tai kallista. Ja kerättyä vettä on mahdollista käyttää jo käsittelemättömänä pesuun sekä kasteluun, sanoo Santiagon katolisen yliopiston tutkija Camilo del Rio.
Moni uudelta tuntuva idea on itse asiassa keksitty jo ammoin. Tämä pätee myös sumunkeräimiin. Atacaman lähialueen aymara-intiaanit ovat jo kauan keränneet kalliopinnoilta vedeksi tiivistyvää sumua.
Sumunkeräimillä on yksi ongelma: veden saanti niistä on epäsäännöllistä, kesäaikaan ylipäänsä vähäistä. Siksi tutkijat selvittävät keinoja varastoida keräinten vettä pitempään.