Maailmanrauhan ylin vartija on halvaustilassa Ukrainaan hyökänneen Venäjän veto-oikeuden edessä – "Katse kääntyy YK:n yleiskokouksen suuntaan"

Turvallisuusneuvosto kokoontui tiistai-iltana Suomen aikaa käsittelemään Ukrainan sotaa. Erityisesti keskustelunaiheeksi nousivat siviilien joukkosurmat Butshassa.

Videopuheessaan turvallisuusneuvostolle Ukrainan presdentti Volodymyr Zelenskyi vaati YK:n peruskirjan uudistamista niin, että Venäjän veto-oikeuden käyttö voitaisiin estää.

– Kyse on maasta, joka käyttää YK:n turvallisuusneuvoston veto-oikeuttaan kuolemanoikeutukseksi, Zelenskyi sanoi.

Toive oli ennalta-arvattava, mutta käytännössä mahdoton.

– Turvallisuusneuvoston kädet ovat aika sidotut. YK:n sotilaallinen puuttuminen edellyttää YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten yksimielisyyttä tai ainakin pidättäytymistä veto-oikeuden käytöstä, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta tiivistää.

Maailmanrauhan ylimmäksi vartijaksi luodun turvallisuusneuvoston viidestätoista jäsenestä viisi on pysyviä: Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat.

Turvallisuusneuvosto on lamaantunut, yleiskokous hampaaton

Helmikuun lopulla Venäjä torppasi turvallisuusneuvoston päätöslauselman, jossa tuomittiin ”voimakkaimmalla mahdollisella tavalla” Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Tuolloin 15:sta jäsenestä kolme jätti äänestämättä: Kiina, Intia ja Arabiemiirikunnat.

Teivaisen mukaan on odotettavissa, että turvallisuusneuvostossa käsiteltäviä asioita pyritään jatkossa siirtämään YK:n yleiskokoukselle, jonka muodostavat kaikki 193 jäsenmaata.

Kun YK:n yleiskokous äänesti Venäjän hyökkäyksen tuomitsemisesta maaliskuun alussa, viisi valtiota äänesti vastaan: Eritrea, Pohjois-Korea, Syyria, Valko-Venäjä ja Venäjä.

– YK:n yleiskokouksen kädet eivät ole samalla tavalla sidotut, eikä sen toiminta ole samalla tavalla lamaantunutta. Ilmassa on tavallista enemmän ajatus, että Venäjän ja Kiinan ei haluta antaa estää YK:n toimintaa omalla veto-oikeudellaan, Teivainen sanoo.

Yleiskokouksessa päätöslauselmat voivat mennä läpi selvin lukemin, mutta sillä ei ole samaa tehoa, kuin turvallisuusneuvoston näkemyksillä.

– YK:n yleiskokous on hampaattomampi. Jos puhutaan talouspakotteista tai jopa sotilaallisesta väliintulosta, niin siihen tarvittaisiin turvallisuusneuvostoa.

Venäjä uhosi esittävänsä todisteita syyttömyydestään

Puheensa keskellä Ukrainan presidentti Zelenskyi näytti turvallisuusneuvostolle noin minuutin kestäneen videon, jolla nähtiin kuolleita ukrainalaisia. Zelenskyi kuvaili heitä Venäjän julmuuden uhreiksi.

Vielä maanantaina Venäjä uhosi esittävänsä YK:n turvallisuusneuvostolle todisteita, joilla se osoittaisi olevansa syytön Butshan siviilien surmiin. Venäjä on väittänyt ruumiista levitettyjä kuvia lavastetuiksi.

Turvallisuusneuvostolle puhunut Venäjän YK-suurlähettiläs Vasili Nebenzja väitti Venäjän "tuovan rauhaa" Donbassiin. Nebenzjan mukaan Venäjä ei ole edennyt suunnitellusti, koska se on vältellyt siviilikohteita. 

Avaruusteknologiayhtiö Maxarin julkaisemissa satelliittikuvissa maaliskuun puolivälin tienoilta näkyy, kuinka Butshan kaduilla oli ruumiita jo ennen venäläisjoukkojen vetäytymistä.

– Venäjän vastuu tästä alkaa näyttää aika ilmeiseltä. Venäjän toimintamalli, jossa se syyllistyy raakoihin ihmisoikeusloukkauksiin ja sotarikoksiin, sopii myös tähän kuvaan, näyttäytyen astetta julmempana, Teivainen arvioi.

Teivaisen mielestä kansanmurha-termin käyttöön liittyvä keskustelu on yleistynyt viime päivinä.

Professori muistuttaa, että kaikki sotarikokset eivät ole julmuudestaan huolimatta kansanmurhaa, ja termiä joskus heitellään turhankin löysästi.

– Mutta jos kansainvälinen yhteisö alkaa nähdä tilanteessa kansanmurhan elementtejä, Venäjän toimien tuomitsemisesta ja rikosoikeudellisesta käsittelystä tulisi aiempaa helpompaa.

Ihmisoikeusneuvostosta erottaminen olisi ”aika jykevä toimenpide”

Butshan tapahtumien vuoksi Yhdysvallat on myös vaatinut Venäjän erottamista YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Yhdysvallat toivoo, että yleiskokous äänestää Venäjän erottamisesta jo tällä viikolla.

Jäsenyyden jäädyttäminen vaatisi YK:n yleiskokouksessa kahden kolmasosan äänienemmistöä, joka voisi Teivaisen mielestä olla mahdollista saavuttaa.

Turvallisuusneuvoston halvaustilan vuoksi ihmisoikeusneuvoston jäsenyyden jäädyttäminen olisi Teivaisen mielestä ”aika jykevä toimenpide.”

– Sehän olisi tietysti monella tapaa symbolinen toimenpide. Mutta se olisi osoitus siitä, että kansainvälisen yhteisön enemmistön mielestä pitäisi noudattaa niitä pelisääntöjä, joita toisen maailmansodan jälkeen rakennettu, ja joita Venäjä on nyt monin tavoin rikkonut.

Aiemmin ihmisoikeusneuvostosta on väliaikaisesti erotettu Libya vuonna 2011. Maan sallittiin palata jäseneksi maan johtajan Muammar Gaddafin syrjäyttämisen jälkeen.