Venäjälle nöyryytys YK:ssa, mutta kolme ydinasevaltaa varoo yhä puolen valitsemista – "Tämä oli selvä kannanotto"

New Yorkissa YK:n päämajassa kokoontuneista jäsenmaista runsaat kolme neljäsosaa eli 143 maata äänesti päätöslauselman puolesta, jossa alueliitokset todetaan laittomiksi. Päätöslauselman selvä voitto vie Venäjää entistä ahtaampaan nurkkaan kansainvälisellä areenalla.

– Tämän konfliktin panokset ovat kaikille selvät ja maailma on lähettänyt vastauksena selkeän viestin: Venäjä ei voi poistaa suvereenia valtiota kartalta. Venäjä ei voi muuttaa rajoja väkisin”, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden totesi äänestyksen jälkeen julkaistussa lausunnossa.

Venäjän rinnalla päätöslauselmaa vastaan ​​äänestivät Syyria, Nicaragua, Pohjois-Korea ja Valko-Venäjä, kaikkiaan siis viisi maata. Jäsenmaista 35 äänesti tyhjää, mukaan lukien Venäjän strateginen kumppani Kiina, sekä kaksi muuta väkirikasta ydinasevaltaa Intia ja Pakistan.

Lue myös: Venäjälle tyrmäys YK-äänestyksessä – nämä neljä maata liittoutuivat Venäjän kanssa

Tyhjää äänestivät myös useat Afrikan maat Etelä-Afrikka merkittävimpänä, sekä moni Keski-Aasian entisistä neuvostotasavalloista. Kymmenen maata ei äänestänyt lainkaan, mukaan lukien öljyrikkaat Venezuela ja Iran.

– Tämä oli selvä kannanotto Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja YK:n peruskirjan puolesta. Keskustelussa kuultiin hyvin selvä päälinja, joka painotti Ukrainan suvereniteettia. Valtaosa jäsenmaista näkee alueliitokset vakavana kansainvälisen oikeuden rikkomuksena”, toteaa Suomea istunnossa edustanut YK-suurlähettiläs Elina Kalkku Kauppalehdelle.

Äänestystulos aiempia selvempi

Maaliskuun alussa YK:n yleiskokouksen äänestyksessä 141 maata tuomitsi Venäjän toimet ja nyt määrä oli tätäkin suurempi. Äänestystulos on myös huomattavasti selvempi kuin vuonna 2014, kun yleiskokous äänesti Venäjän Krimin alueliitoksen tuomitsemisesta ja päätöslauselman taakse asettui vain sata jäsenmaata, 58 maan äänestäessä tyhjää.

– Osa ennakkoarvioista povasi päätöslauselmalle hieman tiukempaa äänestystulosta, mutta istunnon edetessä ja äänestyksen lähetessä kävi selväksi, että luvut ovat selvät, Kalkku sanoo.

Kyseessä oli selvä diplomaattinen voitto, sillä useissa diplomaattilähteiden odotuksissa äänestyksestä povattiin aiempaa tiukempaa. Päätöslauselmaa koskevaa keskustelua ja äänestystä edelsi lisäksi viime viikolla toinen äänestys, jossa Venäjä yritti tehdä keskiviikkona ratkenneesta äänestyksestä salaista. Tämä ehdotus kumottiin 107 jäsenmaan voimin.

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

Venäjän uhkailu ei onnistunut

Venäjän tiedetään yrittäneen ja yrittävän luoda Ukrainasta lännen ja niin sanotun globaalin etelän välistä kiistakapulaa, jossa se hyödyntää kolonialismin historiallisia katkeruuksia ja omaa mainettaan Afrikan maiden vapaustaisteluja tukeneen Neuvostoliiton perillisenä. Ukrainan sodan seurauksena paheneva ruokakriisi ja energiakriisi sekä pula lannoitteista koettelee etenkin kehittyviä maita.

Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzja sanoi yleiskokoukselle ennen äänestystä, että päätöslauselma on "politisoitu ja avoimesti provosoiva" ja lisäsi sen mahdollisesti tuhoavan "kaikki ponnistelut kriisin diplomaattisen ratkaisun puolesta".

Yhdysvallat ja muut länsimaat lobbasivat ennen keskiviikon äänestystä päätöslauselman hyväksymisen puolesta. Ulkoministeri Anthony Blinken piti tiistaina etäkokousta kaikkiaan noin 160 diplomaatin kanssa sadasta eri maasta ja painotti, ettei toisen YK:n jäsenmaan suvereniteetin loukkaamista voida hyväksyä.

– Lobbaaminen kuuluu olennaisesti diplomatiaan ja valtioiden väliseen kanssakäymiseen. Kun Venäjä syyttää länttä pyrkimyksistä vaikuttaa äänestystulokseen, sen olisi hyvä miettiä, millä tavoin se itse yrittää vaikuttaa jäsenmaihin, Kalkku toteaa.

"Tyhjää äänestäneiden joukossa huolestuneisuus näyttää kasvaneen"

Venäjä ei tunnetusti säästele valheita ja uhkailujaan edes diplomatian areenoilla, kuten YK:n päämajassa New Yorkissa on viime kuukausina nähty. Ulkoministeri Sergei Lavrovin puheet ja ulosmarssi turvallisuusneuvoston kokouksesta syyskuun korkean tason viikolla oli tästä hyvä esimerkki.

Kalkun mukaan yksi tekijä ennakoituakin selvemmän äänestystuloksen takana saattoivat olla myös viime päivien ohjusiskut Ukrainassa. Venäjän päätös tulittaa siviiliväestöä ja infrastruktuuria aiheuttavat nyt paljon huolta ympäri maailman.

– Myös tyhjää äänestäneiden joukossa huolestuneisuus näyttää kasvaneen. Näiden maiden puheenvuoroissa otettiin esiin siviilien suojelu.

Tärkein näistä maista on Kiina, jonka suhde Yhdysvaltoihin on sekin äitymässä yhä riitaisammaksi. Suurin erimielisyys koskee saarivaltio Taiwania, jota Yhdysvallat lupaa puolustavansa, ja jonka Kiinan katsoo kuuluvan itselleen.

Lue myös: Onko Kiinan kärsivällisyys Putinin sotaan loppumassa? "Kannamme huolta tilanteen tämänhetkisestä kehityssuunnasta"

Venäjän energia kelpaa ydinasevalloille

Venäjä on Kiinalle hyödyllinen kumppani sen energiavarojen ja länsivastaisuuden vuoksi. Kiina tuskin hylkää Venäjää omilleen, sillä se ei halua maantieteellisesti valtavan naapurimaansa ajautuvan lopulta läntisen maailman vaikutuspiiriin.

Ydinaseohjelmiensa vuoksi painoarvoiset Intia ja Pakistan ovat puolestaan haluttomia päästämään irti venäläisestä energiasta ja aseista, joita maat ovat tottuneet kuluttamaan. Ne kantavat mukanaan myös länsimaista hankittuja aseita ja asejärjestelmiä vähemmän velvoitteita niiden vastuullisesta käytöstä.

Siitä lähtien kun Putin tapasi Kiinan ja Intian johtajien Xi Jinpingin ja Narendra Modin kanssa syyskuun puolivälillä, toiveet Venäjän liikkumatilan kapenemisesta ovat olleet kasvussa. Tuolloin kuultiin Kiinan tuntevan olonsa epämukavaksi Venäjän tukijana ja Intiasta toiveita sodan ja tappamisen loppumisesta.

Putinin puheet ovat toisaalta jatkuneet näiden tapaamisten jälkeen aivan yhtä uhmakkaina. YK:n äänestystulos on kuitenkin jälleen yksi osoitus Venäjän liikkumatilan kapenemisesta aina vain ahtaammaksi.

Vielä brutaalia hyökkäyssotaa lietsova Venäjä ei ole täydellinen hylkiö, mutta askeleet entistä voimakkaampiin iskuihin tai mahdollisesti jopa ydinaseisiin turvautuminen voisi karkottaa viimeisetkin merkittävät tukijat viereltä.

Ukrainan koskemattomuus lähtökohtana

Keskiviikkona hyväksytty YK:n yleiskokouksen päätöslauselma ei ainoastaan tuomitse Venäjää roistovaltioksi ja vaadi sitä vetämään joukkojaan pois Ukrainasta, vaan kehottaa ”konfliktin rauhanomaiseen ratkaisemiseen poliittisen vuoropuhelun, neuvottelujen, sovittelun ja muiden rauhanomaisten keinojen avulla", jotka kuitenkin kunnioittavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja kansainvälisesti tunnustettuja rajoja.

– YK:n on myös tärkeää pitää esillä mahdollisuutta sodan ratkaisemisesta neuvottelujen kautta. Lähtökohtana pitää olla kuitenkin YK:n peruskirjan mukainen ratkaisu, eli Ukrainaan kuuluvien alueiden koskemattomuus, Elina Kalkku painottaa.

Vastuu ja päätös neuvottelujen aloittamisesta on siten Venäjän käsissä. Valitettavasti siihen ei toistaiseksi näytä löytyvän haluja. Sen vuoksi Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten taloudellisen ja aseellisen tuen jatkuminen Ukrainalle on ensiarvoisen tärkeää.