Ukrainan suomalaistaistelijoita varustetaan vapaaehtoisvoimin: "Yritetään pitää hengissä suomalaiset, jotka ovat päättäneet sinne lähteä"

Avustuksilla toimivat yhdistykset ovat hankkineet Ukrainaan niin dronekiväärin kuin sairaankuljetusautonkin. Puuhamiesten mukaan myös Suomen valtio voisi osallistua talkoisiin.

Suojaliivejä, kypäriä, tähtäimiä, lääkintätarvikkeita – täsmävastauksena kysyntään ja perille toimitettuna. Osapuilleen tällainen toimintaperiaate on suomalaisyhdistyksillä, jotka ovat ottaneet osaltaan vastuulleen Ukrainassa taistelevien suomalaisten vapaaehtoisten varustamisen ja huoltamisen. Toimintaa on rahoitettu keräyksillä, lahjoituksilla ja tuotemyynnillä.

Your Finnish Friends -yhdistyksen (YFF) puheenjohtajan Kasper Kannoston mukaan suomalaisiin Ukrainassa pidetään yhteyttä luottamukseen perustuvan verkoston välityksellä.

– Meihin ollaan aina yhteydessä jonkun tutun kautta, että hei, nyt ei kaverilla ole kypärää, voisitteko hoitaa hänelle sellaisen, Kannosto kertoo.

Ukrainassa kymmeniä suomalaistaisteluita

Ukrainassa on tai on ollut taistelemassa eri arvioiden mukaan joitakin kymmeniä suomalaisia.

– Me tiedämme niistä, jotka ovat olleet meihin yhteydessä, mutta sen enempää ei ole tarkoitus nuuhkia, Kannosto kuvaa.

Tällä hetkellä toiveena olisi hänen mukaansa erityisesti lämpötähtäimien saaminen kaikille suomalaisille. Ongelmana on se, että kunnon laitteet maksavat vähintään 4 000 euroa kappaleelta.

– Mutta kyllä me haluttaisiin saada se kyky taistella pimeässä parempaan kuntoon. Yksittäisen taistelijan iskukyky muuttuu heti, kun on kunnon optiikat käytössä, Kannosto perustelee.

MPKK:n professori kertoo, mikä on ulkomaalaisten taistelijoiden merkitys Ukrainalle 2:50
Katso video lokakuulta: Maanpuolustuskorkeakoulun Aki-Mauri Huhtinen kertoo vierastaistelijoiden merkityksestä Ukrainalle. 

Varusteita myös ukrainalaisille

Kirill Rinteellä on ukrainalaisia sukujuuria, ja hän vei kontaktiensa myötä ensimmäisen avustuslastin Harkovaan jo maaliskuussa 2022.

– Oli todella koskettavaa, kun levitin ne tavarat esille. Ihmisiä tuli rynnäkkökivääreiden kanssa, mutta siviilivaatteet päällä, ja he alkoivat sovitella maastopukuja ja suojaliivejä, Rinne muistelee.

Myöhemmin hän perusti avustustoimintaa varten Suomi-Ukraina Maanpuolustusyhdistyksen. Se on avustanut suomalaistaistelijoiden lisäksi myös ukrainalaisia sotilaita, erityisesti Kraken-erikoisjoukkoja Harkovassa. Ne tosin olivat sodan alussa lähinnä vapaaehtoisista veteraaneista koostuva paikallisjoukko.

– Mutta kun Venäjä yritti valloittaa Harkovan, niin kyllä se oli paljolti näiden vapaaehtoisten ansiota, että kolonnat saatiin pysäytettyä, Rinne arvioi.

Krakenille suomalaisyhdistys on onnistunut hankkimaan ja toimittamaan muun muassa modernin liettualaisvalmisteisen Sky Wiper -dronekiväärin. Se ei nimestään huolimatta ole varsinainen ase vaan elektroninen häirintälaite, jolla vastapuolen lennokkeja voi lamaannuttaa tai pudottaa.

Rinteen yhdistys aikoo ryhtyä kouluttamaan Sky Wiperin operaattoreita Suomessa.

MTV:n erikoishaastattelussa Ukrainan sodassa käden ja jalan menettänyt, nyt Suomessa asuva Vitaliy: Paloin elävältä 7:29
Katso Itä Nyt: Vitaliy Mizinin perhe kertoo, miten selvisi Ukrainan sodan kauhuista.

Haavoittuneitakin evakuoitu

Suomalaisten osalta Suomi-Ukraina Maanpuolustusyhdistyksen yhtenä projektina on luoda Ukrainaan mahdollisuuksia taistelijoiden kuntoutukseen ja myös lepoon. Rinteen mukaan kuntoutusasiat olivat Ukrainassa heikoissa kantimissa jo ennen sotaa. Yhdistys onkin aloittanut projektin, jossa Ukrainan neuvostoaikaisiin kuntoutuslaitoksiin tuotaisiin laitteistoja Suomesta ja hoitomenetelmissä hyödynnettäisiin suomalaista alan huippuosaamista, Rinne kertoo.

Yhdistyksellä on myös yhden jäsenensä Jussi Nurmen hankkima ja ambulanssiksi muutettu vanha Ford Transit haavoittuneiden kuljettamista varten.

– Tiedän, että Santahaminassa (Puolustusvoimilla) seisoo tyhjän panttina maastokelpoisia ambulansseja. Niistä voisi antaa yhden Ukrainaan suomalaisten evakuointikäyttöön hätätapausten varalta, Rinne vihjaa.

Yhdistys on tuonut sodan aikana Suomeen hoitoon muutaman suomalaisen sekä useita ukrainalaisia haavoittuneita taistelijoita.

Rinne kertoo yhdistyksen avustaneen Ukrainaan lähteviä suomalaisia yhteyksien luomisessa paikan päälle sekä pyrkineen järjestämään lähtijöitä perillä mahdollisuuksien mukaan samoihin yksiköihin. Yksi tärkeä tehtävä on valistaa taistelijaksi aikovia etukäteen siitä, millaista sodan todellisuus perillä on.

– Jotkut ovat ajatelleet sitä liian romanttisesti, kun totuus on, että siellä voi milloin tahansa menettää henkensä. Me yritetään pitää hengissä suomalaiset, jotka ovat päättäneet sinne lähteä, Rinne linjaa.

"Promilleluokkaa" virallisesta aseavusta

Molempien yhdistysten puuhamiesten mielestä Suomen valtio voisi tehdä enemmän Ukrainassa taistelevien kansalaistensa hyväksi. YFF:n Kannoston mukaan Suomi tukee Ukrainaa pyyteettömästi valtioiden välisellä tasolla, mutta Ukrainan puolesta taistelevien suomalaisten kohdalla tämä tuki ei näy ollenkaan.

– Suomalaisten taistelijoiden tukeminen on ulkoistettu kansalaisille, vaikka valtio voisi tehdä sen paljon helpommin ja tehokkaammin, Kannosto sanoo.

Molemmat huomauttavat, että vapaaehtoisten varustaminen olisi häviävän pieni osa, "promilleluokkaa", kaikesta Suomen sotilasavusta Ukrainaan. Vaikka Suomen virallinen kanta kansalaistensa sotaan lähtemiseen on kielteinen, Kirill Rinteen mukaan on aivan turha pelätä, että jonkinlainen tuki vapaaehtoisten varusteisiin rohkaisisi lähtijöitä tai lisäisi heidän määräänsä.

– Ei se mitään ryntäystä aiheuttaisi. He, jotka ovat päättäneet lähteä henkensä uhalla taistelemaan, lähtevät joka tapauksessa. Se, saako Suomen valtiolta kypärän tai liivit, on siinä vaikuttimena ihan viimeisenä, hän arvioi.

Paljon muitakin yhdistyksiä Ukrainan tukena

Kasper Kannoston mukaan julkinen valta voisi tulla suomalaistaistelijoita vastaan myös esimerkiksi sotakokemuksien purkamiseen tarvittavan terapian takaamisessa.

– Kun lähdet Ukrainaan, niin valtiolta ei tule varusteita, ja kun tulet takaisin, olet yhä siviilihenkilö, joka on julkisen terveydenhuollon piirissä sen kaikkine jonoineen, Kannosto kuvaa.

Ukrainaa erityisesti humanitaarisesti avustavia yhdistyksiä ja kansalaisjärjestöjä on Suomessa lukuisia. Niiden ja tässä jutussa mainittujen kahden yhdistyksen työn tarpeelle ei näy sodan jatkuessa loppua, jos vain toiminnan perustukset kantavat.

– Kyllä me luotamme siihen, että lahjoittajat näkevät työmme tärkeäksi ja haluavat tukea meitä jatkossakin. Mutta eihän sitä ikinä tiedä, voihan se loppua yhtä hyvin huomenna, Kannosto pohtii.

Rinteen mukaan Suomi-Ukraina Maanpuolustusyhdistyksellä on parhaillaan vetämässä anomus pysyvästä keräysluvasta.

– Se on todella pitkä prosessi, käsittely kestää jotain kuusi kuukautta. Pakko ottaa tähän väliin muutama (enintään 10 000 euron) pienkeräys, Rinne kuvaa rahoitustilannetta.

Lue myös:

    Uusimmat