Jos MM-ampumahiihdon naisten normaalikisaan etsii enteitä vuoden takaa, Kaisa Mäkäräinen on keskiviikkona tuloksissa korkealla.
Viime maaliskuussa Kontiolahdella Mäkäräinen avasi MM-mitalitilinsä juuri 15 kilometrin normaalimatkalla, kahden epäonnistuneen kisan jälkeen. Hän otti normaalimatkalla pronssia.
Ennen Kontiolahtea Mäkäräinen oli säväyttänyt normaalikisassa jo helmikuussa. Hän voitti Oslon Holmenkollenilla sakottomalla ammunnalla maailmancupin 15 kilometriä minuutilla ja 18 sekunnilla ennen Valko-Venäjän Darja Domratshevaa.
MM-Oslosta Mäkäräisellä on sprintistä ja takaa-ajosta sijat yhdeksän ja seitsemän, joten käyrä on nouseva. Mitalille on tilaus, myös Mäkäräisen koko uran kannalta.
- Kaisalla on huomiseen kilpailuun hyvä lähtökohta ja takana hyvä harjoitus. Hän ampui kahdeksasta sarjasta vain yhden laukauksen ohi, Suomen maajoukkueen päävalmentaja Marko Laaksonen kertoi tiistaina.
Ampumasuoritus ratkaisee
Keskiviikon kilpailussa on käytössä sama 5x3 kilometrin reitti kuin viime vuonna. Mäkäräinen on kertonut, että Holmenkollenilla pidempien kisojen radat sopivat hänelle erityisen hyvin.
- Siellä on paljon kuokkanousua. Profiili sopii Kaisalle hyvin, Laaksonen myötäilee.
Huippunopea hiihtäjä Mäkäräinen on opittu tuntemaan lyhyempien matkojen, sprintin ja takaa-ajon, tykkinä. Viime aikoina hän on kunnostautunut maailmancupissa harvemmin kilpailtavalla normaalimatkalla.
Mäkäräisella on syksystä 2014 lähtien normaalimatkan viidestä viime cup-kilpailusta kaksi voittoa sekä yksi toinen ja yksi kolmas sija.
- Ammunta ratkaisee keskiviikkona. Kahdella sakolla on ulkona mitalitaistelusta, päävalmentaja Laaksonen ennakoi.
Normaalimatka poikkeaa ampumahiihdon kolmesta muusta henkilökohtaisesta kisasta siten, että jokaisesta ohilaukauksesta kilpailijaa rangaistaan minuutilla.
Esimerkiksi 2,5 kilometriä lyhyemmässä yhteislähtökilpailussa sanktiot annetaan sakkokierroksina, joilla hiihtoaikaa tuhraantuu kierrettävää rinkiä kohti noin 35 sekuntia aikasakkoa vähemmän.
Mäkäräinen evästi itseään sunnuntain takaa-ajon jälkeen normaalikisaan ”olemaan hoppuilematta ja ampumaan omaan tahtiin”.
Rauhoittelussa on totta toinen puoli. Vaikka ei varsinaisesti päättäisikään höllätä tempoa, minuutin sakko on niin iso rangaistus, että ampumisen ottaa mieluummin varman päälle.
- Tiedostamatonta varovaisuutta tulee varmaan jokaiselle, Laaksonen uskoo.
Jalkojen tärinä osa palautumista
Toisaalta tahtia ei auta ampumapaikalla löysätä liiaksi. Se rikkoo kilpailurytmin.
- Periaatteessa ampuminen pitemmän matkan kisassa on ihan samanlaista toimintaa kuin lyhyemmällä. Ampumapaikalla ei voi viipyillä, kertoo Ampumaurheiluliiton kiväärilajien päävalmentaja Juha Hirvi.
Ampumahiihtäjät ovat kovakuntoisia ja palautuvat hiihtolenkin rasituksista nopeastikin.
- Jos ampumapaikalla viettää aikaa tavallista kauemmin, lihasten tärinä vain kasvaa.
Mäkäräinen on kauden mittaan valitellut, että hän tuntee hiihdon jälkeen pystypaikalla jalkojensa tärisevän.
- Juuri se liittyy palautumiseen. Palautuessa syke laskee, mutta paine on edelleen kova. Isku on niin voimakas, että se tuntuu jaloissa, vuonna 2000 pienoiskiväärin olympiahopeaa ampunut Hirvi sanoo.