Jukka Härkösen pitkästä ja ansiokkaasta urasta kertova muistelmateos Kilsoja, kunniaa ja kyyneleitä (Teos) julkaistaan tänään. Kirjassa Härkönen avaa paitsi manageriuransa vaiheita myös ajatuksiaan huippu-urheilusta ja sen tulevaisuudesta. Härkönen sivaltaa muun muassa Suomen Urheiluliiton (SUL:n) nykytilaa.
Vuoteen 2018 manageriuransa päättäneen Härkösen asiakaskunta oli hyvin kansainvälistä ja koostui pääasiassa yleisurheilijoista. Hänen suojattinsa ovat voittaneet vuosikymmenten saatossa toistasataa olympia- ja MM-mitalia.
Suomalaisista arvokisavoittajista Härkönen teki yhteistyötä muun muassa Kimmo Kinnusen, Heli Rantasen, Jukka Keskisalon ja Olli-Pekka Karjalaisen kanssa.
Toimittaja Atte Husun kirjoittamassa teoksessa Härkönen ilmaisee huolensa kotimaisen yleisurheilun menestysperinteen tulevaisuudesta.
– Tätä kirjaa tehdessä SUL:n henkilöstö kattaa 37 henkilöä, joista 17:n tittelissä lukee päällikkö, kahdeksalla johtaja, neljällä koordinaattori ja kolmella kehittäjä. Sana valmentaja näkyy SUL:ssä vain nimikkeessä parayleisurheilun päävalmentaja.
– 1980- ja 1990-luvuilla SUL:n henkilöstön koko oli kolmasosan pienempi, ja liitolla oli ns. maajoukkuevalmennus ja oman toimensa ohessa toimineita lajivalmentajia. Heitä oli parhaimmillaan lähes kymmenen. 2000-luvun alussa SUL:lla oli myös päätoimisia lajivalmentajia.
Härkönen näkee SUL:n "hylänneen vuosikymmenien perinteet" lakkauttamalla paitsi maajoukkuevalmennuksen myös lajivalmentajapestit. Kehityskulku alkoi jo 2010-luvulla.
– Liittojohtoista valmennussysteemiä ei enää ole. Ei ole yhteisöllisyyttä eikä lajileirejä. SUL huolehtii vain harvoista huipuista, ja aikuisissa varsinkin kansallisen kärkitason miesurheilijoiden määrä on pienentynyt rajusti. Osallistujamäärät eivät ole hyviä myöskään naisissa pikajuoksuja lukuun ottamatta.
