Marin kiistää kritiikin julkisen talouden riittämättömästä tasapainottamisesta – "Hallitus tehnyt rakenteellisia uudistuksia"

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on ottanut asiaan kantaa ensi vuoden budjetin käsittelyn yhteydessä. Se on jättänyt eduskunnan talousvaliokunnalle lausunnon, jonka mukaan budjetissa ei näy sellaisia olennaisia toimenpiteitä, jotka merkittävästi tasapainottaisivat julkisen talouden tilannetta.

– On merkillepantavaa, että kohdatuista kriiseistä huolimatta ei ole ryhdytty toimiin, lausunnossa todetaan.

VATT huomauttaa, että kestävä julkinen talous on valtion talouspolitiikan nimetty päämäärä. Sanna Marin vastaa, että hallitus on toiminut tämän päämäärän eteen erityisesti tekemällä rakenteellisia uudistuksia.

– Tietenkään kaikki uudistukset eivät vielä näy talouden tunnusluvuissa, sillä osa tulee voimaan myöhemmin ja osan vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä ajalla, Marin vastaa.

Lue lisää: Hallituksen taloudenpidolle kovaa kritiikkiä arvovaltaiselta taholta: "Riski talouden haaksirikkoutumisesta kasvaa"

Miksi VATT on sitten arvioinut, ettei olennaisia toimenpiteitä ole tehty?

– En lähde arvioimaan VATTin puolesta heidän lausuntojaan, Marin sanoo.

Esimerkeiksi hallituksen uudistuksista pääministeri nostaa oppivelvollisuusiän pidentämisen sekä sote-uudistuksen. Hän sanoo oppivelvollisuuden maksavan itsensä takaisin vaatimistaan resursseista huolimatta. Sote-uudistus on puolestaan astumassa voimaan kokonaisuudessaan vasta vuoden alussa.

Nämä molemmat uudistukset on päätetty ennen ensi vuoden budjetin laadintaa.

"Näinhän politiikkaa tehdään"

Marin korostaa, että vaalikauden aikana on noudatettu sen aluksi laadittua hallitusohjelmaa.

– Näinhän tätä politiikkaa tehdään. Hallitusohjelmaan kirjataan tavoitteita, ja hallituskausi niitä toteutetaan. Mielestäni se on johdonmukaista politiikkaa.

Hallitusohjelmassa hallitus oli sopinut, että julkinen talous olisi ensi vuonna tasapainossa "normaalin talouskasvun tilanteessa". Ohjelman laatimisen jälkeen maailmaa ja Suomea ovat koetelleet koronapandemia ja Ukrainan sota.

Kriiseihin reagoidessa Suomi on monien muiden tavoin velkaantunut vauhdilla. Ensi vuodelle Suomi on ottamassa kahdeksan miljardia euroa velkaa, sillä valtion menot ovat tämän verran tuloja korkeammat.

Korkomenojen kasvun myötä velkaantumisen varjopuoli on muuttumassa uhkakuvasta akuutiksi ongelmaksi. Valtion kymmenvuotisen lainan korko on noussut vuoden alusta nollatasolta noin kolmeen prosenttiin. Tämän kuittaaminen vaatii yhä enemmän rahaa.

Marinin mukaan valtion pyrkimyksenä pitää olla ylijäämäinen ja tasapainoinen talous.

– Tietenkin velkaantuminen huolestuttaa. Meidän pitää pyrkiä siihen, että valtionvelkaa ei tarvitse ottaa käyttötalouteen, hän sanoo.

Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Kiinnostaako pääministeriä hallituksen johtaminen?

Ei tavoiteaikaa velkaantumisen lopusta

Talouden tasapainottamisesta on käyty syksyn ajan vilkasta keskustelua.

Oppositiopuolue kokoomus on esittänyt, että valtion menoja tulisi leikata vuosittain noin miljardin euron verran kahden seuraavan vaalikauden ajan. Sen verran vaatisi nykyisen alijäämän kurominen umpeen.

Marin ei esitä SDP:n aikataulua tasapainon saavuttamiseksi.

– Se riippuu siitä, kuinka hyvin saamme talouskasvua aikaiseksi. Se on kaikkien isoin määrittävä tekijä sille, miten velkaantumista voidaan taittaa.

Tarkempia talouslinjauksia puolueen puheenjohtaja ei kerro. SDP valmistelee eduskuntavaaleihin talouspoliittista ohjelmaa, jossa tullaan Marinin mukaan tarkastelemaan rakenteellisia kysymyksiä.

– Olemme aina tehneet yhteiskunnassa uudistuksia, jotka ovat tähdänneet hyvään arkeen ihmisten elämässä.Myös sopeutuslinjauksia on Marinin mukaan luvassa. Ne koskevat sekä tulo- että menopuolta. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti sekä supistuksia valtion menoihin että kiristystä verotukseen.

– SDP:lle on tärkeää, että meillä on vahva tulopohja, eikä verotuksessa ole aukkoja, jotka murentavat veropohjaa.Hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut välttämään kestämätöntä velkaantumista, joka pakottaisi myöhemmin menojen leikkauksiin tai verojen korottamiseen.

Varjoviisikko perkaa, mikä ei ehkä ehdi eduskuntaan

Eräs tuore esimerkki tulopohjan tilkitsemisestä on suunniteltu arvonnousuvero, jonka tarkoituksena on estää verosuunnittelua.Veroa on valmisteltu valtiovarainministeriössä. 

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on sanonut, että hänen puolestaan vero saisi jäädä tekemättä. Veroa on kritisoitu sen oletetusta pienestä hyödystä sekä haitallisesta mielikuvasta Suomelle. Monet esityksen kriitikot ovat kutsuneet sitä maastapoistumisveroksi.

Marin vastaa sanomalla, että asiasta on sovittu hallituskumppaneiden kesken. Hän kertoo pitävänsä tärkeänä, että sovitusta pidetään kiinni.

– Pidän tärkeänä, että tämä menee eteenpäin. Tämä on yksi esimerkki porsaanreiästä, joka meillä on verotuksessa. Monissa maissa tämänkaltainen vero on jo käytössä, esimerkiksi monissa eurooppalaisissa maissa.

Toisaalta Marin antaa ymmärtää, että kaikista aiemmin sovituista asioista hallitus ei ehkä pysty pitämään kiinni. Tällä hetkellä ministereistä ja valtiosihteereistä koostuva työryhmä käsittelee, mitä esityksiä hallitus vielä ehtii antaa eduskunnalle.

– Meillä on vielä paljon esityksiä annettavana, ja sen takia nyt tehdään perkausta siitä, mitä priorisoidaan yhdessä ja mitä asioita ei välttämättä eduskuntaan ehditä viemään.

Marinin mukaan tämän ryhmän työnä on varmistaa tärkeimpien ja keskeisempien kysymysten läpimeno eduskunnassa. Esitysten pitäisi olla eduskunnassa marraskuun puolivälissä, jotta eduskunta ehtisi varmasti käsitellä ne.

STT:n tietojen mukaan varjoviisikko ikään kuin esikäsittelee loppukauden lakihankkeet, koska puheenjohtajaviisikolla on tällä hetkellä muun muassa maailmanpoliittisesta tilanteen takia kiirettä. Hallitusviisikko eli hallituspuolueiden puheenjohtajat lopulta kuittaavat päätökset.

Eräästä hallituslähteestä arvioitiin STT:lle, että hallitusviisikon aika ei riitä ratkomaan kaikkea.

– En ole ihan vakuuttunut, että sillä ratkaistaan kaikkia pöydällä olevia kysymyksiä, mutta ainakin sillä järjestyy lisää kokousaikaa, lähde muotoilee.

Pääministeri luottaa hallituksensa sopimiskykyyn

Hallituksen sisäisiä ongelmia nähtiin äskettäin myös EU:n ennallistamisasetuksen käsittelyssä.

Kun asetusta käsiteltiin eduskunnan talousvaliokunnassa SDP, keskusta ja RKP asettuivat eri kannalle kuin vihreät ja vasemmistoliitto.

– Tietenkin hallituspuolueilla on erilaisia näkemyksiä eri kysymyksistä. Se on varsin luonnollista, kun kyseessä on koalitiohallitus. Silloin erilaisia näkemyksiä pitää sovittaa yhteen. Näin olemme toimineet tähän asti ja pitää luottaa siihen, että kykenemme sovittamaan yhteen erilaisia näkemyksiä vastaisuudessakin, Marin sanoo.

Eräästä hallituslähteestä kuvaillaan STT:lle, että viime viikkojen julkisessa uhittelussa on joiltakin hallitusryhmiltä aika paljon teatterinkin makua. Toisen mukaan näyttämisen halusta huolimatta kukaan ei ole kaatamassa hallitusta.

Marin sanoo, että pääministerinä hänen tavoitteenaan on tietenkin se, että hallitus jatkaa kautensa loppuun asti eli ensi kevään vaaleihin. Hän ei lähde spekuloimaan sillä, milloin pääministeri toteaisi hallituksen toimintakyvyn olevan mennyttä.

– Jokainen hallituspuolue omalta osaltaan on joko sitoutunut hallitusyhteistyöhön tai ei ole.