Useiden medioiden kertomien tietojen mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo ylittää valtiontalouden menokehyksen ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla ja vielä sitä seuraavana vuonna 500 miljoonalla eurolla.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) julkistalouden professori Roope Uusitalo ei löydä perusteluita tällaisen mittaluokan ylityksille.
– Onhan sitä vähän vaikea perustella suhdannepoliittisesti tai koronapoliittisesti tai millään muullakaan tavalla.
– Ensi vuosi pitäisi todennäköisesti olla suhteellisen nopean tai vähintään normaalin kasvun vuosi senkin tähden, että on aika paljon patoutunutta kulutusta, mikä on ihmisillä jäänyt tekemättä koronavuoden aikana. Siksi on epätodennäköistä, että meillä olisi kauhean kova lama ensi vuonna, Uusitalo sanoo STT:lle.
Hän korostaa, että kehys on kuitenkin vain hallituksen oma pitkän tähtäimen suunnitelma menojen kehityksestä.
– Vaikka hallitus pysyisikin kehyksessä, budjetti olisi aika kaukana tasapainosta, koska alkuperäinen suunnitelma on laskettu työllisyystoimien varaan. Viime vuonna kehyksestä luopuminen oli hyvin ymmärrettävää koronakaaoksen takia, ja tänäkin vuonna, mutta että ensi ja seuraavanakaan vuonna ei pysytä kehyksessä, sitä on vähän vaikeampi puolustella.
– Osaltaan tässä on tietenkin kysymys siitä, että sitoutuessaan työllisyyden edistämiseen ei ehkä ihan täysin ymmärretty, mihin sitouduttiin. Nyt on osoittautunut, että työllisyyden edistäminen tulee olemaan huomattavan vaikeaa ja vaatii sellaisia päätöksiä, joihin hallituspuolueet eivät ole olleet valmiita.
Uusitalon mukaan talouden kannalta merkityksellisempää on se, mitkä ovat menot ja tulot kuin se, että ollaan suhteessa kehykseen.
– Mutta periaatteellisella tasolla se on isompi asia, koska kehys on kehitetty sen tähden, että menojen kasvulle olisi jarru. Menokehys on toiminut tällaisena jarruna 1990-luvulta lähtien, ja sitä aina hallitusten toivotaan noudattavan.
Elvytys ajoittumassa nousukauteen
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron mielestä kehysriihen päätökset nostavat esiin kaksi kysymystä Suomen julkisesta taloudesta.
Murron mukaan ensimmäinen kysymys on, mikä on se kehikko, jolla pyritään kohti julkisen talouden tasapainoa yli hallituskausien.
Perinteisesti tähän on Suomessa vastattu menokehyksillä, jotka asettavat raamit valtion lähivuosien rahankäytölle.
Marinin hallitus on kuitenkin ylittämässä kehykset vielä kahtena seuraavana vuonna, vaikka koronakriisin loppu alkaa jo nyt häämöttää.
– Tämän jälkeen emme tiedä, mihin kehikkoon suomalainen politiikan teko on keskipitkällä aikavälillä sitoutunut, Murto sanoo STT:lle.
Jos menokehykset halutaan rikkoa, Murron mielestä tilalle pitäisi tarjota jokin käsitys siitä, miten julkisen talouden velkasuhde saadaan painettua laskuun yli hallituskausien.
– Jos tämä kehikko (menokehykset) ei käy, sitten pitäisi tarjota jokin toinen.
Lue myös: MTV seuraa kehysriihen ratkaisuiltaa, joka voi venyä myöhään – Saarikko ei pidä sopua täydellisenä ja palaa mahdolliseen ministerikierrätykseen myöhemmin
Toisena kysymyksenä Murto nostaa esiin elvytyksen ajoituksen. Hänen mukaansa näyttää siltä, että lähivuodet eletään Suomessa vahvassa noususuhdanteessa.
Murto luonnehtii seuraavien 12 kuukauden suhdannenäkymiä poikkeuksellisen vahvoiksi vientimarkkinoiden hyvän vedon ansiosta.
Valtion menokehysten ylittäminen nousukauden aikana rakentaa Murron mukaan olettamusta myötäsyklisestä talouspolitiikasta.
– Kun nyt lykätään päätökset seuraavalle hallitukselle, silloin todennäköisesti tehdään samalla olettamus, että seuraava hallitus aloittaa (julkisen talouden) tasapainottamistoimet, kun kasvu lähtee hiipumaan.
Murto pitää tätä olettamusta ongelmallisena. Hän kysyy, onko realistista olettaa, että seuraava hallitus ryhtyisi sopeuttamaan julkista taloutta, kun talouskasvu voi silloin olla jo hiipumassa.
Ansioturvan kiristys vai höllennys?
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ollaan mediatietojen mukaan uudistamassa niin, että sen perustana olisivat ansaitut eurot tehtyjen työtuntien sijaan.
Professori Uusitalon mukaan tällä päätöksellä ei ole varsinaista merkitystä julkiselle taloudelle.
– Se on teknisesti varmasti järkevä uudistus, joka vaikuttaa siihen, millä perusteella työssäoloehtoa lasketaan. Sitä on helpompi laskea eurojen perusteella. Tämä on järkevää politiikkaa, mutta ei erityisen merkittävä päätös julkisen talouden kannalta.
Uusitalo kuitenkin mainitsee, että riippuen siitä, millainen euroraja ansioturvaan kirjataan, kyseessä on joko ansioturvan kiristys tai ansioturvan höllennys.
– Jos tämän uudistuksen odotetaan kasvattavan julkista taloutta, se tarkoittaa käytännössä sitä, että tuloraja on asetettu sellaiselle tasolle, että joidenkin työttömien päivärahat tulevat alenemaan.
Hallitus tavoittelee myös 75 prosentin työllisyysastetta ja velkasuhteen kasvun taittumista vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Uusitalon mukaan ei ole merkkejä, että tämä olisi toteutumassa.
– Siksi on ennenaikaista ottaa kantaa ennusteisiin. Kehysriihen jälkeen valtiovarainministeriö tulee päivittämään omia ennusteitaan, ottaen huomioon myös kehysriihessä tehtyjen päätösten vaikutukset. Sitten ennusteita on helpompi arvioida.