Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) suomii lausunnossaan hallituksen laatimaa valtion vuoden 2023 budjettia tavallista kovempaan sävyyn.
Suomen ensi vuoden budjetti on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.
Eilen lausuntonsa budjetista sai valmiiksi eduskunnan talousvaliokunta, joka sai käsittelyä varten asiantuntijalausunnon Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta.
VATT:n mukaan Suomessa on jo pitkään ollut kyvyttömyyttä sovittaa julkisen sektorin laajuus koko kansantalouden kokoon.
Jos julkisia menoja ei päättäväisesti pienennetä, "riski talouden haaksirikkoutumisesta kasvaa".
– Tältä pohjalta onkin hämmästyttävää, että talouspolitiikan nimetty päämäärä, kestävä julkinen talous, ei näy budjetissa sellaisina olennaisina toimenpiteinä, jotka merkittävästi tasapainottaisivat julkisen talouden tilannetta. On merkillepantavaa, että kohdatuista kriiseistä huolimatta ei ole ryhdytty toimiin, lausunnossa todetaan.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei ehdi tänään kommentoimaan VATT:n kritiikkiä MTV Uutisille.
"Talousarviossa ei näy viitteitä priorisointiin"
VATT:n kritiikillä on talouspoliittisessa keskustelussa aitoa painoarvoa.
VATT toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla useiden miljoonien eurojen budjetilla ja tuottaa akateemisesti korkealaatuista tutkimusta.
Ylijohtaja Mikael Collanin allekirjoittaman lausunnon mukaan hallituksen laatimassa budjetissa ei ole viitteitä siitä, että talouden kannalta tarpeellisia rakenteellisia toimia oltaisiin aloittamassa.
Poliitikkojen tulisi pystyä päättämään, mitkä tehtävät kuuluvat julkiselle sektorille ja mistä puolestaan tingitään.
– Talousarviossa ei näy viitteitä priorisointiin eikä kulujen karsimiseen, lausunnossa todetaan.
VATT:n mukaan olisi tärkeää, että esimerkiksi ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet onnistuisivat hillitsemään sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia.
Useat hyvinvointialueet ovat jo ilmoittaneet, etteivät niille varatut rahat tule lainkaan riittämään kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen pyörittämisen ensi vuodelle.
Valtion budjetin velkaisuus ei anna VATT:n mukaan periksi hyvinvointialueiden lisärahoittamiselle. Kustannuksia olisi ajettava alas toimintaa järkeistämällä.
Jos hyvinvointialueet osoittautuvat vain uudeksi tavaksi hallinnoida vanhaa, uudistuksen on VATT:n mukaan todettava epäonnistuneen.
VATT: Inflaatio ei ehkä rauhoitu odotetusti
Valtion budjetti on ensi vuonna noin kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen ja perustuu odotukseen, jossa Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia ja ensi vuonna 0,5 prosenttia.
Tällä hetkellä korkeissa lukemissa jylläävän inflaation odotetaan rauhoittuvan ensi vuonna 3,2 prosenttiin. VATT:n mukaan tämä arvio vaikuttaa optimistiselta, "erityisesti ottaen huomioon energiantuotannon jatkuvat haasteet ja energiahintojen voimakas nousu Euroopassa sekä se, että palkkainflaatio ei ole vielä nostanut päätään".