Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä esittää raportissaan harkittavaksi muun muassa maltillisten lukukausimaksujen käyttöön ottamista korkeakouluopetuksessa ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäystä. Lisäksi se kannattaa oppivelvollisuuden ikärajan nostoa niin, että kaikille voidaan varmistaa toisen asteen koulutus.
Nämä ovat osa keinoista, joilla Suomi työryhmän mielestä palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.
Lue myös: Vihriälän työryhmältä kova arvio koronakriisin hinnasta Suomelle: Sopeutustarve useita prosentteja bruttokansantuotteesta
Raportti julki: Korona jakaa Suomen kohtaaman talouskriisin kolmeen ajanjaksoon – näistä vaikein on vasta edessä
Työryhmä lähtee siitä, että julkista taloutta on välttämätöntä sopeuttaa enemmän kuin ennen kriisiä oli syytä arvioida. Sen mukaan sopeutustarve on vähintään 3–4 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt). Tämä riittäisi työryhmän mielestä todennäköisesti julkisen velan bkt-suhteen vakauttamiseen alle 90 prosenttiin 2020-luvulla.
Sopeutustarve pienenee, jos työssä olevien osuus väestöstä nousee ja työn tuottavuus paranee. Työllisyyden parantamiseen työryhmä esittää lääkkeeksi muun muassa työmarkkinoilta ennen eläkeikää vetäytymisen kannustimien poistamista ja työmarkkinoille tulon nopeuttamista. Se muokkaisi myös muun muassa työttömyysturvajärjestelmää ja toimeentulotukijärjestelmää työn vastaanottamista vahvemmin kannustavaan suuntaan.
Työryhmän mielestä on koottava iso kipupaketti, joka koostuu menoleikkauksista, veronkiristyksistä ja rakenneuudistuksista. Menopuolella on tarve arvioida kriittisesti kaikkia isoja menoeriä, joita ovat sosiaaliturva, terveys, koulutus ja yritysten tuki.
Sopeutuksen tulisi alkaa viimeistään vuonna 2023.