VM: Suomen julkista taloutta vahvistettava yhdeksällä miljardilla ensi vaalikausina – "Edessä vaikeita aikoja, tarvitaan epämukavia toimenpiteitä"

Suomen julkista taloutta on tarpeen vahvistaa yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana. Tästä kuusi miljardia euroa tulisi kohdistaa tulevalle vaalikaudelle ja kolme miljardia euroa sitä seuraavalle vaalikaudelle. Näin arvioi valtiovarainministeriö (VM) torstaina julkaistussa virkamiespuheenvuorossa.

Tiukkoja toimia tarvitaan, koska jos jatkuva velkaantuminen saa jatkua, on edessä riski julkisen talouden ajautumisesta umpikujaan. Julkisen talouden on oltava vahva, jotta pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan pitää yllä myös jatkossa, VM opastaa.

–  Velkaantumista on syytä lähteä taittamaan nyt, koska meillä on vielä aidosti valinnanvaraa siitä, millä toimenpiteillä sen teemme, ja urakka ei ole niin suuri kuin jos sitä lykkää pidemmälle, sanoi kansliapäällikkö Juha Majanen tiedotustilaisuudessa.

VM peräänkuuluttaa talouskasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia, mukaan lukien vihreän siirtymän sekä hallinnon digitalisoimisen edistäminen. Lisäksi edessä on verojen korotuksia ja menojen karsintaa.

– Tarvitaan vääjäämättä myös epämukavia toimenpiteitä, Majanen summasi.

Virkamiespuheenvuorossa ei luetella konkreettisia ehdotuksia sopeutustoimista, mutta lisää sellaisia on luvassa eduskuntavaalien alla. Valtiovarainministeriö julkistaa helmikuun lopulla meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen hallitusohjelmaneuvottelujen pohjaksi.

Lue myös: Päätoimittajan kommentti: VM lupaa verta, hikeä ja kyyneleitä

Velanhoitokyky uhkaa heiketä

–  Seuraava hallitus aloittaa työnsä ainakin talouden suhteen aika vaikeassa tilanteessa, sanoi VM:n talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja.

Yksi Suomen ongelmista on pitkään kestänyt heikko talouskasvu, jossa Suomi on kymmenen vuoden ajan jäänyt selvästi jälkeen naapurimaistaan Ruotsista ja Tanskasta. Taustalla on rakenteellisia syitä, kuten työikäisen väestön supistuminen, joka jatkuu yhä. Suomessa on toimittu julkisen talouden vahvistamiseksi, mutta toimia tarvitaan lisää.

– Tällä hetkellä meidän velanhoitokyky on hyvä, mutta mitä kauemmin jatkamme sellaisessa tilanteessa, että julkista taloutta ei vahvisteta, koko ajan kasvaa riski, että kun tulee seuraava kriisi, meillä ei välttämättä olekaan julkisessa taloudessa riittävästi liikkumavaraa.

Jos ministeriön kaavailema kahden vaalikauden mittainen suunnitelma toteutuisi, olisi Suomen julkisen talouden alijäämä poissa, velkasuhteen kasvu pysähtyisi 70 prosentin vaiheille ja kestävyysvaje lähes korjattu.

Jos toimiin ei tartuta, niin julkisen talouden velkasuhde kipuaa kahden vaalikauden jälkeen 85 prosenttiin. Sadan prosentin haamuraja rikkoontuu viidentoista vuoden kuluttua, eli ministeriön ennusteen mukaan vuonna 2037.

Rakenteellisia toimia tarvitaan, mutta koska ne vaikuttavat hitaasti, on seuraavalla vaalikaudella saavutettava yli puolet tavoitteesta suorilla sopeutuksilla, eli menosäästöillä ja veronkorotuksilla.

– Me emme voi tätä vahvistamisohjelmaa toteuttaa niin, että se ei ollenkaan lyhyellä aikavälillä haittaisi ihmisten elämää, kotitalouksien arkea, monien yritysten toimintaa, Kajanoja sanoi.

Kaikkia menokohteita on syytä tarkastella, eli koulutus ja sote-menot tulee myös ottaa mukaan kun säästöjä etsitään. Samalla on varmistettava, että toimet eivät jo itsessään ole niin rajuja, että ne aiheuttavat suhdannetaantuman.

– Tässä on päädytty tällaiseen kuusi plus kolme -vauhtiin, mikä meidän näkemyksemme mukaan on ihan mahdollista tehdä, Kajanoja sanoi.

Työttömyysturvassa korjattavaa

Ministeriö pyrkisi vahvistamaan työllisyyskehitystä tekemällä muutoksia työttömyysturvaan. Asiakirjassa mainitaan esimerkkinä

– Nämä ovat sellaisia asioita, joista näemme, että niissä on potentiaalia, ja ne veisivät asioita oikeaan suuntaan, Kajanoja sanoi.

Valtiovarainministeriön aiemmin tekemä laskelma ansiosidonnaisen muuttamisesta työhistoriaan sidonnaiseksi on, että vaikutus olisi noin 200–300 miljoona euroa, osin talouskasvun nopeutumisen, osin etuusmenojen pienenemisen kautta.

Verotuksen kiristyksiä VM ei suuntaisi työn verotukseen. Kokonaisveroasteen ei tarvitsisi juuri nousta, koska ilman uusia toimia sen ennustetaan laskevan tulevina vuosina. Tämä johtuu valmiste-, auto- ja ajoneuvoverotulojen pienentymisestä.

Esimerkiksi alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen tai niistä luopuminen voisi olla perusteltua, virkamiehet katsovat. Ministeriön mukaan alennettujen arvonlisäverokantojen kautta myönnetään merkittävä määrä verotukea, joka ei kohdistu tehokkaasti. Alennetut arvonlisäverokannat koskevat muun muassa ruokaa, ravintola- ja ateriapalveluja, kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä sekä lääkkeitä.

– Näiden nosto muutamalla prosenttiyksiköllä tuottaa alle miljardin, joten se on vasta alkumatka jos siihen päädyttäisiin. Ylipäätään tässä tarvitaan useita volyymiltään isoja toimenpiteitä, mikään yksittäinen toimi ei tätä miljardiluokkaa saa aikaan, totesi Majanen.

Lukukausimaksut esille

Virkamiespuheenvuorossa nostetaan esiin myös korkeakoulujen lukukausimaksut. VM:n mukaan lukukausimaksujen tekeminen mahdolliseksi olisi yksi keino tukea korkeakoulujärjestelmän roolia osaamisen vahvistamisessa.

Samalla opintoetuusjärjestelmää pitäisi VM:n mukaan uudistaa tavalla, joka suojaisi lukukausimaksujen mahdollisilta haittavaikutuksilta.

Lue myös: Pääekonomisti MTV:lle: Kansalaisten tuki Ukrainalle ja Venäjä-pakotteille voivat löystyä, jos suomalaisten toimeentuloa päätetään selvästi heikentää

Edessä vaikeita valintoja

VM:n mukaan Suomen päättäjät ovat vaikeiden valintojen edessä. Syynä on talouskehityksen ja julkisen talouden pitkäaikainen heikkous.

Ministeriö viittaa muun muassa väestön ikääntymiseen ja julkisen talouden alijäämäisyyteen. Tällä hetkellä talousnäkymiä varjostaa etenkin energian kallistuminen.

– Korkotaso on noussut, ja julkinen velka on kasvanut yli 70 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Riski julkisen talouden umpikujasta tulevina vuosina on todellinen, virkamiespuheenvuorossa sanotaan.

Jos julkista taloutta vahvistetaan yhteensä yhdeksän miljardin edestä kahden vaalikauden aikana, kuten VM esittää, olisi Suomen julkinen talous sen jälkeen tasapainossa.

Tässä skenaariossa julkisen talouden velkasuhde laskisi hitaasti ja pysyisi lähitulevaisuudessa 70 prosentin tuntumassa, ministeriö ennakoi.

Myös kestävyysvaje olisi lähes korjattu, eli julkiset tulot kattaisivat melkein kokonaan julkiset menot pitkällä aikavälillä.

VM myös korottaisi veroja

Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden vahvistaminen edellyttää menosäästöjen ja rakenteellisten uudistusten lisäksi myös verotuksen kiristämistä.

Kokonaisveroasteen ei silti VM:n mukaan tarvitse juurikaan nousta, koska ilman uusia toimia sen ennustetaan laskevan tulevina vuosina. Tämä johtuu valmiste-, auto- ja ajoneuvoverotulojen pienentymisestä.

VM:n virkamiespuheenvuoro ei sisällä yksityiskohtaista listaa toimista, joilla Suomen julkinen talous vahvistuisi kuudella miljardilla ensi vaalikauden aikana.

Joitakin suosituksia ministeriö kuitenkin antaa. VM ei kiristäisi työn verotusta vaan etsisi verotulojen lisäyksiä muualta.

Esimerkiksi alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen tai niistä luopuminen voisi olla perusteltua, virkamiehet katsovat. Ministeriön mukaan alennettujen arvonlisäverokantojen kautta myönnetään merkittävä määrä verotukea, joka ei kohdistu tehokkaasti.

Muutoksia työttömyysturvaan

VM:n mukaan Suomessa tarvitaan merkittäviä työllisyyttä ja tuottavuutta parantavia uudistuksia.

– Rakenteellisten uudistustenkin osalta on selvää, ettei uudistaminen ole kivutonta, VM sanoo.

Ministeriö pyrkisi vahvistamaan työllisyyttä tekemällä muutoksia työttömyysturvaan.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että päivärahakauden enimmäiskesto sidotaan työssäolon pituuteen sekä luovutaan erilaisista ikäsidonnaisista poikkeuksista kuten eläkeputken jäljelle jääneistä osista, VM kirjoittaa.

Virkamiespuheenvuorossa nostetaan esiin myös korkeakoulujen lukukausimaksut. VM:n mukaan lukukausimaksujen tekeminen mahdolliseksi olisi yksi keino tukea korkeakoulujärjestelmän roolia osaamisen vahvistamisessa.

Samalla opintoetuusjärjestelmää pitäisi VM:n mukaan uudistaa tavalla, joka suojaisi lukukausimaksujen mahdollisilta haittavaikutuksilta.