Valtiovarainministeriön virkamiehet peräävät miljardien nuukailua julkiseen talouteen. Virkamiesarvion mukaan julkisen talouden puskurit ovat ohuet eikä kestävyysongelmaa ole ratkaistu.
Viime eduskuntavaalien alla ministeriön virkamiesarvio sähköisti talouspoliittisen keskustelun, ja niin voi odottaa käyvän nytkin. Nyt julkaistussa puheenvuorossa esitetään julkisen talouden vahvistamista yhteensä vähintään seitsemällä miljardilla eurolla suorilla sopeutustoimilla ja rakenneuudistuksilla.
Suorin säästöin tai veronkorotuksin julkista taloutta tulisi vahvistaa vähintään kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä. Suorien sopeutustoimien lisäksi tulisi ministeriön mukaan 2020-luvun loppuun mennessä tavoitella julkisen talouden vahvistamista rakenteellisten uudistusten avulla yhteensä noin viidellä miljardilla eurolla. Merkittävä osa rakennetoimia on maakunta- ja sote-uudistus, jonka toivotaan jarruttavan kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla.
Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattorin Sami Yläoutisen mukaan seitsemän miljardin toimien jälkeenkin savottaa jää ensi vaalikauden jälkeisille kausille, sillä pitkän aikavälin kestävyysvaje on 10 miljardia euroa.
Yläoutisen mukaan tulevaan hallituskauteen lähdetään tilanteessa, jossa Suomen talous on edelleen herkkä häiriöille ja myös kestävyysvajeongelma on ratkaisematta.
– Näiden lähtökohtien takia julkisen talouden sopeuttamista tulisi jatkaa. Nopeavaikutteiset toimet ovat tärkeitä, jotta syntyy puskuria hitaampaa kasvua ja ikäviä yllätyksiä varten. Toimet ovat tarpeen myös siksi, että väestön ikääntyminen kasvattaa automaattisesti vuosittain julkisia menoja. Ilman nopeavaikutteisia toimia julkinen talous heikkenee, Yläoutinen sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa mahdollisista sopeutustoimista kannattaisi sopia hallitusohjelman yhteydessä.
Valtiovarainministeriö julkisti tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia käsittelevän virkamiespuheenvuoron maanantaina.
Katseet kääntyvät menopuoleen
Julkista taloutta voidaan vahvistaa nopeasti menoja leikkaamalla ja verotusta kiristämällä. Viime vuosina suomalaisessa politiikassa on väännetty tiukasti sopeutustoimien määrästä, mutta myös niiden painottamisesta menosäästöjen ja veronkorotusten välillä.
Virkamiesarvio tarjoaakin tuoreita sytykkeitä tähän keskusteluun. Raportissa ei oteta aivan ehdotonta kantaa vähintään kahden miljardin euron sopeutustoimien tekotavalle, mutta todetaan verotusta olevan mahdollista kiristää vain hyvin rajallisesti. Vähiten haitallista olisi virkamiesarvion mukaan kohdistaa veronkorotukset kuluttamisen ja kiinteistöjen verotukseen. Verotuloja voidaan myös lisätä karsimalla tehottomia verotukia.
Katseet kääntyvätkin menopuoleen. Vaalikamppailun ensi metreillä on jo ollut esillä tuttuja menotarpeita: hoitomenot, väylähankkeet, koulutuspanostukset, eläkkeiden korotukset ja homekoulujen kunnostukset.
Virkamiesarvion mukaan tulevalla vaalikaudella rahat mahdollisiin uusiin menoihin pitää löytää leikkaamalla nykyisistä menoista.
– Silloin pitää jostakin muualta säästää, Yläoutinen sanoo.
Menoleikkaukset tulee mahdollisuuksien mukaan kohdentaa siten, että ne eivät heikennä talouskasvun edellytyksiä.
– Eivät ne menopuolen toimetkaan helppoja ole, mutta ehkä suurempi kysymys liittyy tähän muuhun. Pidemmällä juoksulla Suomea ei laiteta kuntoon menoleikkauksilla eikä veronkiristyksillä, vaan rakenteellisilla uudistuksilla, joista työllisyys on se ensisijaisen tärkeä, Yläoutinen sanoo.
Jälleen kerran tarjolla työllisyystoimia
Julkista taloutta voitaisiin rakenteellisin uudistuksin vahvistaa viidellä miljardilla eurolla, jos maakunta- ja sote-uudistus hillitsee kustannusten kasvua tavoitellusti kolmella miljardilla eurolla, virkamiehet arvioivat. Lisäksi työllisyysaste pitäisi saada nostettua 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.
Ministeriön mukaan ehdotetuilla toimilla turvattaisiin julkisen talouden vakaus lähivuosikymmeniksi, mutta se ei riitä kattamaan koko pitkän aikavälin kestävyysvajetta. Vajeen umpeen kuromisessa riittääkin urakkaa useille vaalikausille.
Valtiovarainministeriö arvioi joulukuussa, että julkisen talouden kestävyysvaje on 10 miljardia euroa vuoden 2023 tasolla. Kestävyysvajearvioissa on kuitenkin hyvä muistaa, että ne ovat herkkiä esimerkiksi erilaisille oletuksille talouden kehityksestä.
Ei varaa eläkemaksun korottamiseen
Yksi VM:n virkamiesarvion kiinnostavimmista kohdista on viittaus työeläkejärjestelmään. Mikäli eläkejärjestelmän kestävyys näyttää vaarantuvan, tulee arvion mukaan tarvittaviin toimiin ryhtyä tarpeeksi ajoissa. Nykyinen eläkemaksun taso on jo varsin korkea, joten sen nostamiseen ei VM:n arvion mukaan ole varaa. Pikemminkin tulee arvion mukaan valmistautua tekemään uudistuksia, joiden avulla voitaisiin laskea eläkemaksuja nykyisestä. Näin voitaisiin tarvittaessa tehdä tilaa valtion keräämien verojen korottamiselle.
Yläoutinen toistaa, että virkamiespuheenvuorossa mainitut seitsemän miljardin euron toimet eivät riitä kuromaan umpeen kestävyysvajetta.
– Työeläkejärjestelmän kestävyyttä on jo sovittu tarkasteltavaksi säännöllisin väliajoin. Silloin mahdollisen uuden eläkeuudistuksen tarve tulee säännöllisesti keskusteltavaksi. Tärkeää on, että tätä tilannetta kokonaisuutena arvioidaan säännöllisesti ja ryhdytään tarvittaviin korjaaviin toimiin hyvissä ajoin, Yläoutinen sanoo.