Yläkouluaikainen haaveri koulussa vaikuttaa edelleen espoolaisen Marjan pojan elämään. Pojan käsi rysähti ulko-oven lasi-ikkunan läpi, ja vaikka välitön vamma saatiin hoidettua, se johti vakavaan CRPS-kipuoireyhtymään. Marja on taistellut oikeudessa asti siitä, onko Espoon kaupunki velvoitettu korvaamaan hänen poikansa kipuoireyhtymän hoidon.
Tiistilän koulussa liikuntatunnilla menehtynyt espoolaisoppilas herätti suuren keskustelun: kenellä on vastuu, jos koulussa sattuu jotakin?
Espoolainen Marja on joutunut kysymään tätä korkeimmassa oikeudessa asti. Hänen poikansa oli 14-vuotias, kun koulussa kävi paha haaveri.
Poika oli menossa välitunnille, kun hänen kätensä lipesi koulun ulko-oven kahvalta. Ulko-ovessa oli ikkuna ja pojan käsi meni siitä läpi. Lasi viilsi kättä ensin, kun käsi meni lasin läpi ja toisen kerran, kun poika veti kätensä rikkoutuneen lasin joukosta.
Veri suihkusi pojan ranteesta.
Opettajilta puuttui ensiapuvalmius – poika ei päässyt käsikirurgille
Tällaisia tapaturmia sattuu koulussa ja koulun ulkopuolella eikä niitä voida täysin välttää. Marja kertoo kuitenkin, ettei opettajilla ollut kunnollista ensiapuvalmiutta tilanteessa.
Näin Espoo vastaa
Kuinka monta koulutapaturmaa Espoossa sattuu vuosittain?
Vuonna 2016 Espoossa peruskoulun oppilaille ja lukion opiskelijoille tapahtuneita vahinkoja oli 426 kappaletta, kun oppilaita ja opiskelijoita on Espoossa yhteensä noin 33 500.
Miten opettajien ensiaputaidoista huolehditaan?
Opetustoimen ohjeiden mukaisesti koulujen tulisi järjestää vuosittain hätäensiapukoulutus kolmasosalle henkilöstöä. Rehtori vastaa ohjeen noudattamisesta.
Kuka vastaa oppilaalle sattuneesta vahingosta?
Perusopetuslain mukaan koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton.
Espoon kaupungilla on peruskoulun oppilaille ja lukion opiskelijoille tapaturmavakuutus, joka koskee koulussa, koulun retkillä sekä koulumatkoilla tapahtuneita tapaturmia.
Tapaturmaksi luokitellaan äkilliset tapahtumat, jotka johtuvat ulkoisesta syystä ja aiheuttavat vamman.
Kysymyksiin on vastannut Espoon perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen.
Marja on itse terveydenhuoltoalalla ja poika olikin osannut pyytää opettajilta puristussiteen käteensä. Opettajat eivät olisi sitä hänen mukaansa ilman pyyntöä laittaneet.
– Siinä olivat lopulta rehtori, englannin ja äidinkielen opettaja laittamassa puristussidettä. He olivat laittaneet sen viiltohaavan päälle, vaikka tällaisessa tapauksessa se pitäisi laittaa kyynärvarteen, Marja kertoo.
Pian opettajat soittivat jo Marjalle. Marja pyysi, että hänen poikansa vietäisiin Töölöön päivystävälle käsikirurgille.
Niin ei kuitenkaan toimittu. Poika vietiin Puolarmetsän terveyskeskuksen päivystykseen. Käteen ommeltiin 22 tikkiä.
Pojan käteen hermovaurio
Näytti siltä, että asiat olisivat sujuneet melko hyvin koulun toiminnasta huolimatta. Ensimmäinen merkki siitä, ettei kaikki ollut kunnossa, ilmeni ruokaa laittaessa.
Poika oli autellut Marjaa ruoanlaitossa ja hänen peukalonsa paloi pahasti, koska hän ei ollut tuntenut peukaloaan. Hänen kätensä oli jäänyt kuumalle levylle.
Äiti vei pojan yksityisen lääkärin vastaanotolle. Tutkimusten jälkeen selvisi, että kädestä oli katkennut kolme hermoa, eivätkä ne olleet kasvaneet takaisin yhteen. Kädessä oli hermovaurio ja valtimovamma.
Koulutapaturmavakuutus korvasi korjausleikkauksen, ja hermoista kaksi saatiin yhdistettyä toisiinsa. Jälleen näytti siltä, että kaikki olisi kunnossa.
Myöhempi tapaturma herätti kipuoireyhtymän
Todelliset vaikeudet alkoivat vasta kuusi vuotta koulussa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Poika oli kesätöissä ja nosti painavaa esinettä. Hänen ranteensa ei kestänyt.
Kipu ei ottanut hellittääkseen ja varattiin aika yksityiselle lääkärille. Diagnoosi oli CRPS. Hermovaurio oli aiheuttanut pojalle vakavan kipuoireyhtymän.
Alkoi taistelu siitä, johtuuko sairaus vanhasta koulutapaturmasta vai töissä sattuneesta tapaturmasta ja kenen korvattavia sairauden vaatima lääkitys ja fysioterapia ovat.
Vakuutusyhtiön mukaan työtapaturman vakuutukseen meni vain venähdyksen akuutti hoito. Jälkioireet liittyivät vanhaan koulutapaturmaan ja olivat siten koulutapaturmavakuutuksen korvattavia.
Mikä on CRPS?
CRPS-oireyhtymä eli monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä on yksi maailman kivuliaimmista sairauksista. Sairauden voi laukaista lievä tai kohtalainen kudosvaurio ja se voi kroonistua, jos sitä ei hoideta. Hoitona käytetään fysioterapiaa ja kivun hoitoa.
Lähteet: Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Lääkärilehti
Sen päättymisen jälkeen alkoivat ongelmat Espoon kanssa, Lamberg kertoo.
Kuka korvaa?
Koulutapaturman vaikutusta kipuoireyhtymän syntymiseen ratkottiin lopulta korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti.
Espoon kaupungin sivistystoimen johtaja ja Espoon kaupunginhallitus hylkäsivät vaatimuksen tutkimusten sekä lääkkeiden ja fysioterapian korvaamisesta sillä perusteella, että koulutapaturmissa korvattaisiin vain vamman akuutti hoito.
Kipuoireyhtymän katsottiin syntyneen myöhemmästä työtapaturmasta.
Korkein hallinto-oikeus oli kuitenkin Marjan puolella. Pojalle sattunut vahinko olisi Espoon kaupungin korjattava.
”Hermovauriokivut vieläkin pahat”
Ongelmat eivät kuitenkaan päättyneet korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen. Poika tarvitsisi kivun hoitoon enemmän fysioterapiaa ja vähemmän lääkkeitä kuin mitä kaupunki on valmis maksamaan.
Pojan kivut ovat edelleen pahat.
– Hermovauriokivut ovat vieläkin niin pahat, että se rajoittaa käden käyttöä. Turvotus lisääntyy, kun kättä ei käytä ja turvotus taas lisää kipua.
– Hän ei ole vieläkään työkykyinen.