Sairaanhoitajana työskennellyt Sampsa Manner kaatui selälleen ja löi päänsä jäiseen asfalttiin matkalla töihin. Väärä diagnoosi ja viivästynyt hoidonsaanti ovat johtaneet mahdollisesti pysyvään toimintakyvyn menetykseen.
Marraskuisena aamuna vuonna 2023 Turun yliopistollisessa sairaalassa (Tyks) työskennellyt sairaanhoitaja Sampsa Manner, 49, kiirehti kotinsa lähellä sijaitsevalle bussipysäkille. Tien pinta oli jäinen.
Manner heräsi selällään maassa, silmälasit kauas päästä lentäneenä.
– Heräsin liikenteen ääniin ja ihmettelin, missä olen. Sitten tajusin, että olen varmaankin ollut matkalla töihin. Raahauduin kontaten kotiin. Olin shokissa ja koko maailma tuntui hyvin oudolta, Manner kertoo.
Kotiin päästyään Manner pyysi vaimoaan viemään hänet päivystykseen. Manner tunsi, että jotain oli vialla ja pahasti. Seuraavasta kahdesta viikosta hän ei muista juuri mitään.
Sampsa Manner kertoo saaneensa kaatumisessa aivoverenvuodon ja niskan retkahdusvamman.
Lue myös: Juulia putosi hevosen selästä rajuin seurauksin: "Ei ollut tietoa, olenko ihan vihannes"
Sairaalassa ei nähty akuutin tilanteen vakavuutta
Manner ilmoittautui Tyksin päivystykseen. Päivystyksessä työskennellyt sairaanhoitaja ei pitänyt Mannerin tilannetta vakavana, eikä halunnut ottaa häntä osastolle.
– Hoitajan mielestä minun olisi pitänyt mennä työterveyteen. Sanoin, että olen ollut tajuttomana ja teet vakavan virheen, jos et kirjoita minua sisään.
Manner pääsi kuitenkin päivystyksessä lääkärin vastaanotolle, joka määräsi hänelle neurologisia testejä ja tt-kuvan eli tietokonetomografian. Manner ei läpäissyt neurologisia testejä ja kertoo olleensa "aivan pihalla".
Lääkäri kirjasi Mannerille yhden päivän sairausloman ja päästi hänet kotiin. Diagnoosiksi kirjattiin aivotärähdys.
– Siitä se juna lähti väärille raiteille, Manner kertoo.
Manner kertoo saaneensa kaatumisessa todellisuudessa aivoverenvuodon ja niskan retkahdusvamman. Näitä ei kuitenkaan päivystyskäynnillä todettu, sillä Mannerilta ei tapaturman jälkeen otettu diagnoosiin tarvittavaa magneettikuvaa, josta vauriot olisi voitu nähdä.
Sampsa Manner ennen tapaturmaa.
Lue myös: Varastotyöntekijän jaloille kaatui vaneripino – vakava työtapaturma voi vammauttaa pitkäksi aikaa
Oireet pahenevat
Päivystyskäynti oli vasta alkua edelleen jatkuvaan piinaan. Oireiden kirjo laajeni laajenemistaan.
– Minulla oli pahoinvointia, näköhäiriöitä ja niskani oli kipeä. Päänsärky oli julmettu.
Oireita pidettiin edelleen aivotärähdyksestä johtuvina, ja sairauslomaa jatkettiin vähän kerrallaan. Manner yritti saada niihin apua, mutta kokee, että hänen oireitaan ei otettu tosissaan.
Päästyään joulun alla magneettikuvaukseen Manner sai valojen ja äänien seurauksena kohtauksen, jossa hänen lihaksensa alkoivat nykiä ja kouristella. Jälkeenpäin selvisi, että kyse oli kehon lihasjänteyden kohoamisesta.
Kohtauksen jälkeen Manner ei pystynyt syömään itse, olemaan kotona tai nukkumaan. Hän kärsi aistiyliherkkyyksistä ja esimerkiksi television äänet tai valot saattoivat aiheuttaa lihasjännityskohtauksia.
Huimaus aiheutti kaatumisia. Manner kertoo kaatuneensa kotona ollessaan noin 15–20 kertaa reilun kuukauden aikana.
Manner ei itsekään tajunnut heti, kuinka huonossa kunnossa hän oli.
– Ehdin ajaa autoakin kuukauden. Ajelin vääriin suuntiin ja miten sattuu. Sitten tajusin, että tämä ei varmaankaan ole enää turvallista. Kotona lieden levyt jäivät päälle, Manner kertoo.
Oireet veivät Mannerin pyörätuoliin, jolla hän liikkuu edelleen.
Lue myös: Miksi huimaa? Lääkäri kertoo tavallisimmat syyt – ja milloin on syytä kiirehtiä hoitoon
Vasemmasta kädestä katoaa toimintakyky lähes kokonaan
Kaatumisten seurauksena Manner menetti toimintakyvyn vasemmasta kädestään. Käteen kehittyi kipuoireyhtymä CRPS, joka voi kehittyä lievien tai kohtalaisten kudosvaurioiden seurauksena.
– Käsi oli ihan julmetun kipeä koko ajan. Kipupoliklinikalle tehtiin kaksi kiireellistä lähetettä helmikuussa. Ne toteutuivat syyskuussa, Manner kertoo.
Lopulta Manner sai lähetteen kuntoutukseen Tyksiin kuuluvaan Kaskenlinnan sairaalaan, jossa hoidetaan muun muassa neurologisista sairauksista kärsiviä potilaita. Sinne hän pääsi helmikuun puolivälin tienoilla, lähes kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen.
– Osastonlääkäri kyseenalaisti oireeni, ja niitä piti todistella. Lääkäri piti minua psyykkisesti sairaana, mitä en todellakaan ollut.
Lue myös: CRPS-kipuoireyhtymä teki 25-vuotiaasta Amysta sänkypotilaan
Niskan retkahdusvamma voi olla vaikea todeta
Kaskenlinnan terapeuttien avulla Manner oppi jälleen syömään itse ja alkoi hallita kohtauksiaan paremmin.
Manner on harmissaan siitä, että Kaskenlinnassakaan hän ei saanut oikeaa diagnoosia. Magneettikuvassa näkyi vain pientä vuotoa.
– Kun on niskan retkahdusvamma, magneettikuva pitäisi ottaa kahden viikon kuluessa onnettomuudesta niska taivutettuna taaksepäin, Manner sanoo.
Sanomalehti Ilkka-Pohjalainen haastatteli Mannerin tapaukseen liittyen niskan retkahdusvammoista neurologian erikoislääkäriä ja Turun yliopiston neurotraumatologian professoria Olli Tenovuota. Tenovuon mukaan niskan retkahdusvammat jaetaan neljään eri luokkaan, ja niitä hoidetaan eri tavoin luokan mukaan.
– Varsinkin kolmosluokan vammat jäävät alkuvaiheessa usein kunnolla selvittämättä, koska harvalle tehdään kunnon neurologista arviointia, Tenovuo sanoo Ilkka-Pohjalaisessa.
Mannerin kohdalla luokittelua ei ole tehty, koska hän ei ole saanut niskan retkahdusvammastaan virallista diagnoosia.
Tenovuo toteaa, että kaulan alueen tärkeät nivelsiteet ovat vaikeasti kuvannettavia. Kuvaukset tehdään yleensä neutraalissa asennossa, ja tilanne vaikuttaa siksi normaalilta. Hän vahvistaa Mannerin oman käsityksen siitä, että magneettikuvaus ei kerro niskan retkahdusvammasta enää viikkoja tai kuukausia sen tapahduttua.
– Magneettikuvaus voisi näyttää vauriot, mutta jäljet häviävät parissa viikossa. Magneettikuvauksia harvoin tehdään alkuvaiheessa, vaan vasta sitten, kun ongelmat pitkittyvät, Tenovuo toteaa Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa.
Manner on huhtikuusta lähtien asunut Validian vammaisten palvelutalossa erossa vaimostaan ja 5- ja 10-vuotiaista lapsistaan, sillä hän ei selviä kotona.
Kuntoutuksen myötä hänen tilanteensa on syksyn mittaan hieman parantunut. Manner ei tiedä, kuinka hyvin hän voi kuntoutua. Tämä johtuu osin siitä, että kuntoutuksen aloittamisessa kesti hänen mukaansa liian kauan.
Manner on tehnyt hoidostaan kaksi kantelua Aluehallintovirastoon, joka on ottanut ne käsittelyyn.
Lue myös: Bella, 10, sai jalkaansa rakon, mutta kipu ei loppunutkaan – nyt tyttöä ei voi edes halata
Huoli toimeentulosta
Työnantaja oli vakuuttanut Mannerin LähiTapiolassa. MTV Uutiset on nähnyt LähiTapiolan 12.9.2024 kirjatun päätöksen, jonka mukaan Mannerilla ei ole oikeutta korvauksiin työkyvyttömyydestä ja sairaanhoitokuluista 12.2.2024 jälkeen. LähiTapiolan mukaan Manner on työkykyinen.
Päätöksessä todetaan, että tapaturma ei voi mitenkään selittää Mannerin oireita, jotka sen mukaan ovat "kovin epäsuhtaisia ja laaja-alaisia". Oireiden ilmaantuminen tapaturman jälkeen ei LähiTapiolan mukaan yksin riitä todentamaan syy-yhteyttä tapaturman ja oireiden välillä.
Päätöksen seurauksena LähiTapiola lähetti Mannerin hoidosta ja sairaalakäynneistä kertyneet laskut takaisin hänen työnantajalleen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle (Varha). Se puolestaan perii nyt kuluja takaisin Mannerilta.
– Haluaisin vaan kysyä, miten tämä on mahdollista? Manner kysyy.
Manner ihmettelee, miten LähiTapiola voi tehdä päätöksen hänen työkyvystään tapaamatta itse potilasta lainkaan.
LähiTapiola ei kommentoi yksittäistapausta
MTV Uutiset pyysi kommentteja tapaukseen sekä LähiTapiolasta että Varhalta. LähiTapiolan mukaan se ei voi kommentoida yksittäisen henkilön tapausta. LähiTapiolan lääketieteellinen johtaja Ari Kaukiainen kommentoi sen sijaan vakuutusyhtiön päätöksentekoa yleisellä tasolla.
– Suomessa vakuutuslääketieteellinen arviointi perustuu asiakirjoihin. Vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin tehtävä on arvioida hakemuksen ja hoitavan lääkärin antamien tietojen perusteella, onko etuuden tai korvauksen myöntämiselle lääketieteelliset perusteet, Kaukiainen kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Lisäksi Kaukiainen toteaa, että päätöksestä on mahdollista valittaa. Vakuutusyhtiön on käsiteltävä hakemus uudelleen, jos esimerkiksi evätyn korvauksen myöntämisessä ilmenee uutta, kuten uusi lääkärinlausunto.
Lievästä aivovammasta käytetään arkikielessä usein nimeä "aivotärähdys". Juttu jatkuu videon alla.
0:57
Yleisiä aivotärähdyksen oireita ovat huimaus, lievä näköhäiriö, päänsärky, pahoinvointi, väsymys ja tasapainohäiriöt.
Työnantaja ei ole päätöksen osapuoli
Myöskään Varha ei kommentoi Mannerin tapausta yksityisyyden suojaan vedoten. Varhan henkilöstöjohtajan Noora Nordberg kommentoi Varhan henkilöstöpolitiikkaa yleisellä tasolla.
Hänen mukaansa työnantaja ei ole osapuolena työntekijöitä koskevissa vakuutusyhtiön päätöksissä eikä siksi voi valittaa vakuutusyhtiön päätöksestä.
– Työnantaja ei voi myöskään arvioida eikä sillä ole oikeuksia saada päätöksen perusteita, koska niissä on työntekijän terveystietoja, Nordberg kertoo sähköpostitse.
Nordberg toteaa vastauksessaan myös, että työntekijän työkyvyn arvion tekee hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.
– Vaikka vakuutusyhtiö ei katsoisi työntekijää työkyvyttömäksi, mutta hoitava lääkäri katsoo, työntekijä on oikeutettu sairauspoissaoloon, Nordberg kirjoittaa.
Neurologin mukaan työkyvytön
Mannerin MTV Uutisille toimittamasta Varhan neurologin arviosta käy ilmi, että Manner on työkyvytön kaikkeen työhön ja tarvitsee lääkinnällistä kuntoutusta.
Neurologin Kelaa varten tekemä lausunto on päivätty 6.9.2024, eli noin viikkoa ennen LähiTapiolan täysin päinvastaista arviota. Tietoa siitä ei ole, huomioiko LähiTapiola tätä neurologin lausuntoa päätöksenteossaan.
Mannerin mielestä on väärin, että hänen kuntoutuksensa maksaa nyt yhteiskunta, eikä työnantajan vakuutusyhtiö.
Mannerin mukaan suurin ongelma on, että LähiTapiola teki päätöksen hänen työkyvystään virheellisen diagnoosin perusteella. Myös oikaisun hakemisen esteenä on, että oikeaa diagnoosia ei edelleenkään ole ja sen saaminen on lähes mahdotonta näin kauan onnettomuuden jälkeen.
– Minun vammojani ei enää korjata, mutta kun liukkaat tulee, ihmisiä kaatuu. Toivon, että kenenkään muun ei tarvitse käydä tätä tappelua, Manner sanoo.
Lue myös: Työmatkatapaturmien määrä kasvussa: "Työmatkat ovat usein työpäivän vaarallisinta aikaa"
Kelan myöntämän sairauspäivärahan enimmäisaika tuli täyteen lokakuun lopussa. Manner pohtii nyt, miten maksaa työnantajalleen takaisin hoidostaan aiheutuneet kulut, joita vakuutus ei korvaa.
Taloudellinen tilanne on lisännyt jo ennestään vaikean tilanteen stressiä ja huolta tulevasti. Kulunut vuosi on ottanut koville koko perheellä.
– Perheen tuella on ollut suuri merkitys siihen, että olen enää edes hengissä tämän rupeaman jälkeen, Manner kertoo.
Manner haki lokakuussa työkyvyttömyyseläkettä eläkevakuuttaja Kevasta. 21.11.2024 Manner sai hylkäävän kuntoutustukipäätöksen. Kevan mukaan hän on kykenevä sairaanhoitajan työhön.
Lue myös:
Voimapallo jysähti leukaan kuntosalilla – neljä kuukautta myöhemmin suunnistuksen MM-mitalisti Kolkkalalla todettiin työkyvyn vienyt keskivaikea aivovamma
Panu Laturia lyötiin rautapainolla päähän Brysselissä – kertoo nyt avoimesti aivovammastaan ja kuntoutumisestaan
Millaiset liukuesteet kenkiin? Näin pysyt pystyssä liukkailla: "Tärkeää on, että..."
Katso myös: Paulan syntymäpäiväjuhlat vaihtuivat ambulanssikyytiin
9:43
Perheenäiti Paula Sormunen menetti puhe- ja liikuntakykynsä aivohalvauksen seurauksena.