Askaisissa asuva Marjo Toivanen antoi kodin pienelle Kalle-kissalle, joka löytyi ojan pohjasta.
Pieni kissanpentu huutamassa ojan pohjassa. Kuulostaa karulta, mutta oli todellisuutta Askaisissa asuvalle Toivasen perheen ystävälle, joka ojan ohi pyöräillessään löysi pennun äänen perusteella.
– Raasu oli huutanut ja kiljunut ojanpohjalla kuin pieni hyeena, kertoo kissan perheensä luokse ottanut Marjo Toivanen.
LUE MYÖS:
”Keskityin enää vain hengittämisen" – Kauko-kissan surullinen kohtalo tuo kyyneleet silmiin
Puuliiteristä löytynyt Kauko-kissa ei olekaan ainoa laatuaan. Pentuja ja isompia kissoja hylätään Suomen luontoon jatkuvasti, vaikka kesäkissoja vastaan kampanjoidaan paljon. Ojasta viime viikonloppuna löytyneellä pennulla oli onnekseen parempi kohtalo kuin menehtyneellä Kaukolla.
Toivanen kertoo itsekin lukeneensa sydäntäsärkevän tarinan Kauko-pennusta, jonka vuoksi ei ollut enää mitään tehtävissä.
– Kauko-kissan tarinaa luin kyyneleet silmissä samana päivänä, kun tämä pieni meille saapui, Toivanen muistelee.
Pentu halusi pelastua. Toivanen kertoo, että Kalleksi nimetty pentu oli välittömästi tullut löytäjän luo ja rauhoittunut syliin. Emoa ja sisaruksia etsittiin pitkän aikaa ja läheisten talojen ovia käytiin koputtelemassa.
Kalle on selkeästi iloinen uudesta perheestään.
– Ei tässä meidän lähellä järin montaa asuttua taloa ole, Toivanen toteaa.
Kallen löytänyt ystävä toi kissan Toivasten perheelle, sillä heillä on ennestään jo kissoja.
– Ystävä arveli, että kissa varmastikin saisi meiltä rakastavan kodin. Eihän tuollaisille nappisilmille sanota ei.
Pentu apuna surutyössä
Toivanen kokee, että pentu oli tervetullut asukki taloon, kun perheen kissavanhus katosi omille teilleen.
– Asumme maalla ja meillä on ennestään kaksi ulkoilevaa kissaa, leikattuja. Kolmas kissamme, melkein 17-vuotias Severi katosi tänä kesänä. Hän alkoi olla aika huonossa kunnossa ja olimme päättäneet viedä hänet eläinlääkäriin lopetettavaksi, jos tilanne niin vaatisi. Severi kuitenkin otti ohjat omiin käsiinsä ja on ollut nyt yli kuukauden kateissa. Kun tämä kissa ilmestyi meidän ovelle, tuli erittäin vahva fiilis siitä, että Severi on todellakin mennyt paremmille hiirestysmaille ja hän lähetti tämän meille avuksi surutyöhön, Toivanen sanoo.
Pikku-Kallella on nyt hyvä olla uudessa kodissaan.
Kesäkissojen ottamista Toivanen ei hyväksy.
– En henkilökohtaisesti ymmärrä, miten kukaan voi hylätä eläimen tällä tavoin. Vastuullinen eläimenomistaja ei toimi näin. Ulkoilevat kissat on ehdottomasti leikattava, jotta vahinkoja ei sattuisi. Ja jos niitä tapahtuu, ei hylkääminen todellakaan ole vaihtoehto.
"Ei vaikuta villikissalta"
Kalle vietiin löytönsä jälkeen eläinlääkäriin, jossa tämä todettiin terveeksi, arviolta vasta 7-viikkoiseksi poikapennuksi.
– Hän söi heti lautaselta ja osasi käydä hiekkalaatikolla, joten todennäköisesti hän on asunut ihmisen kanssa. Eläinlääkärikin arveli, ettei Kalle vaikuta villikissalta.
Toivasen perhe oli yhteydessä Turun Eläinsuojeluyhdistykseen, josta ohjeistettiin etsimään omistajaa. Yhteystietoja jaettiin läheisiin taloihin, mutta kukaan ei pikkukissaa kaivannut.
– Jos "oikea" omistaja saapuu ovellemme, teen hänestä eläinsuojeluilmoituksen, koska näin pieni kissa ei siihen löytöpaikkaansa vahingossa ole joutunut, Toivanen toteaa ja kertoo uskovansa, että Kalle on jätetty viikonloppuna tien poskeen tahallisesti.
Vierailimme Hesyn tiloissa talvella 2015:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.