Kun Marketta Höltän poika joutui vankilaan, se oli äidille sokki. Hän päätti kuitenkin ryhtyä toimimaan vankien puolesta ja perusti vertaistensa kanssa Vankien vanhemmat ry:n. Sunnuntaina Hölttä oli mukana messuilla, joilla esittäytyi lukuisa joukko vankien hyväksi työskenteleviä järjestöjä. Tärkein tavoite on auttaa rikoskierteen katkaisemiseksi.
– Putosin kuukausiksi johonkin kuiluun. Tuntui, että kaikella, mitä olin aiemmin tehnyt, ei ollut mitään merkitystä, kuvailee Marketta Hölttä tuntojaan, kun poika joutui vankilaan.
Äiti ei lannistunut
– Mutta pikkuhiljaa sieltä nousin ja tämä järjestötoiminta on auttanut minua jaksamaan. Haluan puhua asiasta omilla kasvoillani.
Höltän runsaat kaksi vuotta sitten perustama Vankien vanhemmat ry on solminut toimivan yhteistyön johtavan vankilaviranomaisen, Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.
– Olemme muun muassa saaneet Kylmäkosken vankilaan etälukion. Pari vuotta tästä neuvottelimme. Haluamme, että meidän lapsemme ja muutkin vangit pystyisivät palaamaan normaaliin elämään.
– Rikosseuraamuslaitoksessa on paljon uudella tavalla ajattelevia ihmisiä. Meillä on yhteinen näkemys vankien tukemisesta.
Alansa kokemusasiantuntija
Vankimessuille osallistunut Pietro Saari on istunut kahdesti kiven sisässä.
– Menetin kaiken. Lapseni otettiin huostaan. Lasteni vuoksi olen noussut, hän kuvaa muutostaan.
Saari pääsi ammattikorkeakoulu Laureaan, jossa koulutetaan nimenomaan entisiä vankeja auttamistyöhön, kokemusasiantuntijoiksi. Hän on ollut viisi vuotta raittiina ja työskentelee nykyisin Aseman lapset ry:n projektityöntekijänä, päätehtävänään estää alaikäisten rikollisuus ja vankilaan joutuminen.
Pietro Saari sanoo, että vankien hoito kaatuu paljon järjestöjen harteille.
Vapauteen, mutta kuka on vastassa?
– Onhan se säälittävää ajatella, että nelikymppinen pitkään istunut vanki palaa vapauteen ilman työtä ja asuntoa - ja sitten odotetaan, että hänestä tulisi kunnon kansalainen. Yhteiskunta jättää hänet heitteille.
Vankiloissa tehdään tuomion päättymisen koittaessa vapautumissuunnitelma, mutta liian usein se jää vain paperille. Onko muurien ulkopuolella ketään vastassa, jotta vankilaan ei palattaisi? Laurean rikosseuraamusalan lehtori Janika Lindström sanookin, että järjestöjen työ on hyvin merkittävää.
– Tarjotaan koulutusta, kuntoutusta ja asumispalveluja. Järjestöt ovat tukemassa, kun päihteetöntä ja rikoksetonta arkea rakennetaan.
Päihderiippuvuus ja traumat pahimmat syyt
Pietro Saari tietää vankeinhoidon kehitystarpeet.
– Varmaankin 95 prosentilla vangeista on päihdeongelma. Ihan tarkkoja lukuja ei ole, mutta tosi korkea on prosentti. Eli päihdehoito kuntoon – ja toiseksi traumaterapia. Rikosten taustalla on usein vakavia traumoja.
Marketta Höltällä on hyviä uutisia. Hänen vankilatuomiotaan istuva poikansa on ollut jo pitkään raittiina ja käy paraikaa lukiota.
– Tärkeintä on, että välittää lapsestaan. Minulla on nyt toivo. Uskon, että hän sieltä vielä selviää.