Matti Mattsson tavoitti lapsesta himoitsemansa, kun hän ui häikäisevällä ennätysparannuksellaan Tokiossa olympiapronssille. Olisi hyvin mahdollista, ettei Mattsson edes olisi uinut Tokiossa. Nyt katse on jo tulevaisuudessa.
Pääkuvan video: Katso Matti Mattssonin upean pronssiuinnin kohokohdat!
Yli sekunnin parantunut Suomen ennätys 200 metrin rintauinnissa kirjataan nyt 2.07,13 ja Mattssonin kaulaan ripustetaan pronssinen olympiamitali. Uinnissa se on Suomelle historian viides, edellinen tuli vuonna 1996 Jani Sieviselle Atlantassa.
- Lähdin sillä mielellä, että kaikki on mahdollista finaalissa. En paljon virheitä osaa ainakaan löytää, Mattsson tiivisti uintinsa.
Tie vuoden 2013 MM-pronssista tähän päivään on ollut pitkä. Vuosien sairastelu ja vielä pidempään kateissa ollut tuloskunto löytyi tänä vuonna, ja Mattsson on leikannut ennätyksestään liki kaksi sekuntia vuoden 2021 aikana.
Moni muistaa, kun nuori Mattsson julisti voittavansa Riossa kultaa. Pronssi on osoitus, että usko itseen ei ollut tuulosta temmattua, vaikka sen saavuttamisessa menikin viisi vuotta kauemmin.
- Onhan tämä nyt ihan uskomaton saavutus, en osaa oikein ymmärtää, mitä tuli tehtyä. Pikkupojasta asti tämä on ollut suuri unelma. Viisi vuotta sitten näissä viiden rinkulan kisoissa, jos olisi ollut luukku, mistä sukeltaa, että pääsisi pois altaasta, olisin tehnyt sen, enkä tiedä olisinko enää ikinä palannut, Mattsson sanoi.
Lopettaminen on ollut vaihtoehto vaikeiden vuosien aikana. Vuosi sitten hänen kuntonsa ei ollut lähelläkään tämänhetkistä. Mattssonilta kysyttiin, olisiko mahdollista, että jos Tokion olympialaiset olisi järjestetty oikealla paikallaan vuosi sitten ja hän olisi karsiutunut alkuerissä, porilainen ei olisi enää huippu-urheilija.
- Mitä todennäköisimmin en. Ehkä tämä koronapandemia sillä tavalla pelasti meikäläisen, Mattsson myönsi.
Pariisin olympialaisiin ovat vuonna 2024. Juuri nyt näyttää siltä, että Mattsson ui sielläkin.
- Ei sinne ole kuin kolme vuotta aikaa. Pikku hiljaa ikääkin alkaa tulla, mutta ei kai tätä leikkiä kannata vielä keskeyttää, nyt kun se toimii. Nyt täytyy nauttia, 27-vuotias uimari sanoi.
Valmentaja Karvonen ja vaimo ratkaisevassa roolissa
Mattsson sai ensimmäiset rintauintioppinsa Heli Paalosalon valmennuksessa, sen jälkeen hän oli vuodet 2009-16 Tomi Pystysen valmennuksessa. Rion olympialaisten valmentajaksi tuli Eetu Karvonen, joka on ratkaisevassa osassa.
- Jos Eetu ei olisi tullut Poriin, en olisi uinut enää moneen vuoteen, Mattsson sanoi suoraan.
- Eetulla on ihan älyttömän suuri merkitys tässä aikuisuran uinnissa, on löydetty ilo tehdä. Aina kun menen hallille, Eetu on siellä. Hänen kanssaan on pystynyt sopimaan, että jos ei joku aamu ole kulkenut, on siirretty treeniä ja menty seuraavana päivänä kovaa. Meillä on sellainen aikuismainen kunnioitus toista kohtaan.
Mattsson luetteli pitkän listan nimiä, jotka häntä ovat tukeneet ja auttaneet: uran kaikki valmentajat, henkinen valmentaja Aapo Kilpeläinen, manageri Sami Hautaniemi, fysioterapeutti Mika Kerokoski, hieroja Timo Hakanen ja monet muut, sekä tietenkin sponsorit.
Ensihoitajana työskentelevä vaimo Maiju sekä lapset Varpu ja Aarni ovat ne kaikkein tärkeimmät tukijat.
- Kaikille ihmisille, jotka tässä ympärillä ovat, kaikille se kiitos kuuluu. Vaimo on totta kai sen suurimman tuskan saanut myös matkan varrella, Mattsson sanoi selkeästi liikuttuen.
- Vaimo on pystynyt tukemaan tässä hommassa. Kotona on ollut selkeät pelisäännöt siihen, että kannattaa uida, kun siihen on mahdollisuus ja ikää. Hän on antanut täyden luottamuksen ja kuunnellut niinä päivinä, kun homma on mennyt huonosti.
Mattsson pääsee osoittamaan kiitollisuutensa perheelleen jo huomenna, sillä paluulento Tokiosta starttaa jo perjantaina aamupäivällä.