Therese Johaugin torstaina Oslon illassa saamasta valojäniksen vetoavusta on riittänyt parranpärinää. Johaug juoksi 10 000 metrillä hienon ajan 31.40,69 kenttää kiertäneen valon tahdittamana.
Ruotsalaisasiantuntija Lennart Julin kommentoi ennen kilpailua valojänistä Expressenille toteamalla sen tarjoavan oikeudetonta apua Johaugille. Hän piti valojänisten käyttöä surullisena. Kilpailun jälkeen Johaug puolustautui syytöksiltä haastattelussa, jossa sanoi pitävänsä oikeiden juoksijoiden käyttöä jäniksinä suurempana huijauksena heidän tarjoaman tuulisuojan vuoksi.
C Moren asiantuntija Mika Järvinen ymmärtää Johaugin näkemystä. Järvinen pitää jäniksen käyttöä merkittävänä tekijänä viimasuojan aikaansaamisessa. Oikean juoksijan perässä on myös helpompi roikkua kuin valon tuntumassa.
– Jos jänis juoksee oikeaa vauhtia, on sen selässä helpompi olla kiinni kuin jos vieressä menee valojänis.
LUE MYÖS: Syntyikö Therese Johaugin huippuaika kyseenalaisin keinoin? Norjalaistähdeltä tyly vastaus
Järvinen ei tosin innostu myöskään valojäniksen käyttämisestä kilpailutilanteessa. Harjoituksissa hän sanoo sen olevan loistava apuväline kestävyysjuoksijalle. Kansainvälinen yleisurheiluliitto hyväksyi valojänisten käytön kilpailuissa vasta pari vuotta sitten.
– Minun mielestä se on erittäin huono juttu muualla kuin harjoittelussa. Se olisi äärettömän huono asia, jos sitä ruvettaisiin käyttämään (kilpailuissa).
Järvinen sanoo yleisesti olevansa jänisjuoksuja vastaan, oli kyseessä sitten valojänis tai ihmisjänis. Hän pitää jänisjuoksija teennäisenä tulosten boostaamisena.
– Jokainen tuon tason juoksija osaa juosta oikeaa vauhtia, jos haluaa juosta. Stadionilla ei nykyään edes ole hirveästi tuulenhalkomisesta hyötyä. Ja jos on, se on tavallaan mekaanista douppaamista, jos tehdään tuulensuojaa, että kaveri pystyy juoksemaan kovempaa.