Therese Johaug löi monet ällikällä juoksemalla torstaina Oslossa 10 000 metrillä reilusti alle viime vuoden MM-kisojen tulosrajan. Johaugin aika 31.40,69 on kuluvan, vielä varsin nuoren kauden kärkiaika maailmassa.
Johaug juoksi viime vuonna Norjan mestariksi ajalla 32.20,87, joten hän paransi ennätystään yli puolella minuutilla. C Moren asiantuntija Mika Järvinen ei kuitenkaan pudonnut tuolilta Johaugin juoksun takia. Hän muistuttaa, että kyseessä on huikea kestävyysurheilija.
– Kova aika, mutta kyseessä on kovakuntoinen kestävyysurheilija, joka juoksee myös päälajinsa tiimoilta. Ei se ilmiömäinen ollut, mutta ihan kova tulos.
LUE MYÖS: Juokseeko Therese Johaug vielä olympialaisissa? Hurjan ajan tykittäneellä tähdellä selvä vastaus tavoitteistaan
Vaikka Johaug on parantanut ennätystään huimasti pienessä ajassa, on matka maailman terävimpäään kärkeen vielä pitkä. Parantaminen myös muuttuu koko ajan vaikeammaksi.
– Mitä lähemmäksi ihmisen omaa maksimia tai maailman huipputasoa mennään, sitä vaikeammaksi parantaminen tulee.
Valojäniksestä hyötyä
Johaug juoksi Oslon Bislettin stadionilla järjestetyssä Impossible Games -tapahtumassa yksin seuranaan vain niin sanottu valojänis, joka osoitti hänelle vauhtia. Järvinen uskoo Johaugin hyötyneen siitä, että sai juosta yksin ilman muiden juoksijoiden häiriötä, vaikka jäikin ilman ryhmän tuomaa suojaa.
– Tuulensuoja riippuu keleistä. Uskoisin, että hänelle oli jopa parempi, että oli valojänis, jota voi seurata niin sanotusti aivottomana, eikä tarvitse miettiä muita juoksijoita.
LUE MYÖS: Juokseeko Therese Johaug vielä olympialaisissa? Hurjan ajan tykittäneellä tähdellä selvä vastaus tavoitteistaan
Järvisen mukaan rataa kiertävän valon seuraaminen on helpompaa, sillä se pitää oikean tahdin idioottivarmasti.
– Ihmisvauhdittajat tai ryhmä, missä juokset on aina erilainen ja ei niin ennakoitavissa.
"Mielenkiinnolla olisin seurannut"
Järvinen sanoo, että todellinen kilpailutilanne on Johaugin suurin kompastuskivi juoksijan uralla. Soolojuoksuna tehdystä kovasta ajasta on vielä pitkä matka menestykseen kilpailuissa, joissa tilanteet vaihtelevat.
Johaugin torstaina juoksema aika olisi ollut viime vuoden Euroopan tilastossa sijalla kahdeksan. Aika oli kolme sekuntia kovempi kuin aika, jolla Israelia edustava Lonah Chemtai Salpeter voitti Euroopan mestaruuden Berliinissä toissa vuonna.
Järvinen kuitenkin muistuttaa, että 10 000 metrin juoksu voi olla todella taktinen laji, jossa Johaugilla on vielä paljon oppimista.
– Jos on tasaisen hyvässä vauhtikunnossa, se ei välttämättä ole kunto, jolla pärjää, kun lähdetään tempoilemaan, lähdetään loppukiriin tai juostaan ryhmässä, Järvinen sanoo.
– Voin olla väärässä, mutta jos tässä vaiheessa haluaisi vaihtaa kestävyysjuoksuun ja menestyä vaikka EM-mitalin arvoisesti, onpa pitkä ja kivinen tie.
Johaugin oli tarkoitus juosta Pariisin EM-kisoissa kuluvana kesänä, mutta kisat peruttiin koronaviruksen takia.
– Mielenkiionnolla olisin seurannut, miten hän ottaa erilaiset tilanteet, mahdollisen alkueräjuoksun ja siitä finaaliin. Olisi yleisurheilulle kaikkiaan mielenkiintoinen kortti katsoa, missä se hiihtäjän haastamiskyky makaa.