Menikö kultakorusi rikki? Näin sen voi hyödyntää

Kullan kierrättäminen on yleistynyt, ja etenkin naiset saattavat luopua laatikon pohjille jääneistä koruistaan rahaa vastaan. Kierrättämiseen on erikoistunut monta toimijaa. Yksi suurimmista on Suomen Jalometallikierrätys. Yrityksen toimitusjohtaja Peter Rajalin kertoo, että pienikin määrä riittää kierrätykseen.

– Ideana on kerätä kultaa, joka on kuluttajilla käyttämättömänä. Usein ihmiset luulevat, että heillä on liian vähän eikä kultaa kannata lähettää. Se jää laatikon pohjalle ikuisiksi ajoiksi eikä ikinä tule kierrätyksen kautta uudestaan markkinoille.

Pieniin määriin käsiksi pääseminen vaatii Rajalinin mukaan ihmisille soittelua ja sen kertomista, että kierrätykseen riittää rikkinäinen ketju tai yksittäinen korvakoru.

– Helposti on jäänyt sormuksia makaamaan kotiin, ja niillä on niin sanotusti negatiivinen tunnelataus. Parempi laittaa kiertoon ja uudelle rakkaudelle, Rajalin sanoo.

Kulta kiertää yllättävän nopeasti

Kuluttajat luopuvat useimmiten sormuksistaan, korvakoruistaan ja ketjuistaan. Niistä suurin osa on Rajalinin mukaan 14 tai 18 karaatin kultaa. Suomen Jalometallikierrätyksessä kulta- ja hopeasepät arvioivat asiakkaiden korujen arvon, minkä jälkeen asiakas päättää, hyväksyykö hän annetun tarjouksen. Liikesalaisuuteen vedoten Rajalin ei kerro lähetysten määriä eikä kullasta maksettuja summia.

Kun kauppa toteutuu, Suomesta korujen matka jatkuu Norjaan kierrätyskullan puhdistamiseen erikoistuneen K.A. Rasmussenin tehtaalla, missä kulta sulatetaan ja puhdistetaan.

– Tehdas puhdistaa sen 99,99-prosenttiseksi kullaksi ja tekee siitä puolivalmisteita. Yrityksellä on ainakin 16 000 erilaista puolivalmistetuotetta, joita se myy kultasepille, Rajalin kertoo.

Kuluttajille kulta kiertää niin, että kultaseppä ostaa kultaputken ja leikkaa siitä esimerkiksi sormuksia, jotka päätyvät myyntiin. Rajalin arvioi, että sulatettu ja puhdistettu kulta voi tulla takaisin markkinoille kultasepän kautta jopa kolmen tai neljän kuukauden kuluttua.

– Voisi sanoa, että se on melkein tällainen suljettu systeemi, Rajalin kuvaa.

Louhitulla kullalla ja kierrätyskullalla ei eroa

Tällä hetkellä Suomen markkinoilla on arviolta 60 prosenttia kierrätyskultaa ja 40 prosenttia louhittua malmikultaa. Rajalin korostaa, että kaivetun malmikullan ja kierrätyskullan välillä ei ole eroa.

Louhittu kulta on 24-karaattista, mutta siinä on likaisuuksia, eli sekin pitää puhdistaa. Sama prosessi tehdään kierrätyskullalle, eli puhdistuksessa erottuvat muut metallit otetaan pois, jolloin jäljelle jäävä on täysin samanlaista ja yhtä arvokasta eli 99-prosenttista kultaa. Kun karaattia halutaan taas alentaa, puhdistetun kullan sekaan lisätään muita metalleja.

– Jos menet ostamaan rakkaallesi uutta sormusta, et tavallaan haluaisi, että se on kierrätyskultaa, vaan sen pitäisi olla uutta. Kaikki kulta on kuitenkin samaa. Olisi positiivista kääntää tämä niin, että tavara on samaa, mutta koru on tehty kierrätyskullasta, Rajalin kuvailee.

Lue lisää:

MTV Koti:

Kuvat: Shutterstock

Mari Mäkinen / MTV