Suomen merikotkakanta on 2020-luvulla runsaampi kuin milloinkaan tunnettuna aikana, kertoo Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän seurantavastaava.
Suomen merikotkat ovat pesineet tänä vuonna onnistuneesti, kertoo Sääksisäätiö.
Vapaaehtoiset pesäntarkastajat ovat löytäneet tänä vuonna 623 asuttua pesää, joka on samaa tasoa edellisvuoden kanssa. Poikasten kasvatus onnistui tavallista paremmin, ja isoiksi varttui ainakin 629 poikasta.
Merikotkakanta on vakiintunut Suomen rannikoilla ja saaristoissa. Noin 60 prosenttia Suomen merikotkista pesii Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Merenkurkussa.
Sääksisäätiön mukaan merikotkakanta vaikuttaa kasvavan sisämaassa, etenkin Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa. Sisämaan alueella asuu neljäsosa merikotkakannasta.
– Merikotkakanta on 2020-luvulla Suomessa runsaampi kuin milloinkaan tunnettuna aikana. Tähän on selityksenä ainakin ihmisillekin vaarallisten myrkkyjen kuten DDT:n kieltäminen vuosikymmeniä sitten, Itämeren rehevöityminen ja tämän aiheuttama runsas ravinnon tarjonta sekä vainon loppuminen, kertoo Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki tiedotteessa.
Lintuinfluenssakuolemia toistaiseksi neljä
Merikotkia kuolee vuosittain muun muassa lintuinfluenssaan, lyijyn aiheuttamiin myrkytyksiin ja tuulivoimaloiden lapoihin. Ruokaviraston ylläpitämän seurannan mukaan viime vuonna todettiin viisi varmistettua merikotkan lintuinfluenssakuolemaa. Kuluvana vuonna lintuinfluenssakuolemia on varmistettu toistaiseksi neljä. Valtaosa kuolleista merikotkista jää kuitenkin löytymättä ja tutkimatta. Merikotkan lisäksi merimetso ja valkoposkihanhi ovat yleisiä lintuinfluenssan uhreja.
Merikotka on elinpiirinsä huippupeto, joka saalistaa tehokkaasti kaloja ja lintuja ja hyödyntää myös haaskoja. Haahka ja suuret lokit ovat vähentyneet merikotkan vaikutuksesta.
Merikotka on keskeinen Itämeren tilan indikaattorilaji, jonka kannan muutoksia seurataan Itämeren suojelukomissio Helcomissa.