Merituulivoimasta tärkein energiantuotantomuoto – Hallitus aikoo kaksinkertaistaa Suomen sähköntuotannon 15 vuodessa

Merituulipuistoja alkaa nousta vauhdilla, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat. 20 vuoden kuluttua merituulivoima voi olla Suomen tärkein energiantuotantomuoto. Toinen tärkeä energianlähde on ydinvoima ja jokainen kriteerit täyttävä periaatelupahakemus luvataan hyväksyä.

– Ennen kaikkea merituulivoiman valtava potentiaali mahdollistaa sen, että Suomi voi nousta puhtaan sähkön suurvallaksi ja tehdä siitä meidän työpaikkojen ja hyvinvoinnin uuden lähteen. Ydinvoiman osalta on tarkoitus tehdä nykyistä sujuvampi ja sallivampi lainsäädäntö, joka houkuttelee Suomeen lisää ydinvoimainvestointeja, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (Kok.).

Ympäristöjärjestöissä pelätään, että luontoarvot jäävät hallituksen kiireen jalkoihin.

– Energiamurroksen kiihdyttäminen on hyvä asia ja toivotaan, että Suomi on ilmastopolitiikan edelläkävijä. Minua huolestuttaa se, että luontokato on hallitukselta unohtunut. Näyttää, että vauhti on se tärkein asia. Jos mietitään vaikka merituulivoiman rakentamista, siinä olisi ehdottoman tärkeää, että Itämeren maat yhdessä miettisivät jo sovitut suojelualueet eli saadaan kattava ja riittävän hyvä suojelualueverkosto. Sen jälkeen voidaan katsoa, mihin tuulivoimaloita voidaan rakentaa, kommentoi WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Lupahakemuksia nopeutetaan ja helpotetaan

Sähköntuotannon tuplaamisen uskotaan houkuttelevan Suomeen päästöjä vähentäviä investointeja.

– Jos meillä on tuplasti sähköä ja se tapahtuu uskottavammin kuin Saksassa ja Ruotsissa niin silloin tänne tulee myös terästeollisuuden ja kemianteollisuuden investointeja, jotka kääntävät meidän teollisuuden pois fossiilisista energianlähteistä sähköön ja vetyyn perustuvaksi, uskoo Mykkänen.

Investointeja houkutellaan myös sujuvoittamalla hankkeiden luvitusta.

– Ympäristönsuojelun tasosta ei ole sinänsä tarkoitus tinkiä vaan kyse on siitä, että jos nyt luvitusprosessi valituksineen voi kestää 7-10 vuotta, niin jos se kestäisi 3-5 vuotta. Sillä on satojen miljoonien vaikutus investoijien näkökulmasta, vakuuttaa Mykkänen.

Ympäristöhaittoja voi kompensoida

Jatkossa yritykset voisivat myös kompensoida paikallisia ympäristöhaittoja jossain muualla.

– Se voi vaikka akkumateriaalien osalta tarkoittaa joissakin tilanteissa sitä, että päästöjä vähennetään toisessa kohteessa, jossa se on halvemmalla mahdollista. Harkinnassa on, että ympäristöluvassakin voisi tehdä kompensaatioita. Oleellista on, että ympäristön tilan kehityksen täytyy olla myönteinen eikä kokonaispäästötasoja pidä lisätä, linjaa Mykkänen.

Ympäristöjärjestöjä tämä huolestuttaa.

– Ekologinen kompensaatio on lähtökohtaisesti hyvä, mutta pitäisi lähteä siitä, että kaikki on lisäistä. Kompensaatiolla ei voi ostaa itselle jotain luontoarvojen heikennyksiä, huomauttaa Luukkonen.

Hiilidioksidi ongelmasta raaka-aineeksi

Hallitus aikoo myös kehittää hiilidioksidin talteenottoa ja hyötykäyttöä teollisuudessa ja energiantuotannossa.

– Norja on tehnyt sitä jo 20 vuotta. Tämä on sinänsä vanhaa tekniikkaa tämä savupiipuista hiilidioksidin nappaaminen talteen ja sen varastoiminen. Se, mikä on ehkä uutta, on että sillä voitaisiin tehdä jotain fiksua eikä laittaa sitä takaisin öljykenttiin. Sen voi yhdistää halvalla sähköllä tuotettuun vetyyn ja siitä voisi tulla vaikka lannoitteita tai synteettistä sementtiä tai rakennustarvikkeita. Tämä on kiinnostavin visio, että käännetään hiilidioksidi ongelmasta raaka-aineeksi, innostuu Mykkänen.

– Tiedetään, että hiilidioksidin talteenotossa on paljon haasteita. En usko, että se noin vain onnistuu nykyhallituksen aikana. Tarvitaan laaja valikoima erilaisia toimenpiteitä, huomauttaa Luukkonen.

Epävarmuutta vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta

Siitä ei ole varmuutta, riittävätkö hallituksen toimet siihen, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035.

– On oltava tarkkana, mitä menee takaamaan. Jos me saadaan sähköntuotanto Suomessa tuplattua ja saadaan laajoja vetyinvestointeja, joilla korvata fossiiliset energianlähteet teollisuudessa. Ja jos saadaan hiilidioksidin talteenotto laajasti teollisuudessa ja energiantuotannossa aikaan, niin kyllä silloin ollaan lähellä polkua, että Suomesta tulee hiilineutraali yhtenä länsimaailman ensimmäisistä maista ja hiilinegatiivinen heti sen jälkeen, muotoilee Mykkänen.

Ympäristöjärjestöissä tähän ei uskota.

– Hiilineutraaliuteen tämä ei riitä, koska tästä puuttuu selkeästi liikenteen ja asumisen päästöihin vaikuttaminen. Hiilinielut ovat myös unohtuneet hallitukselta kokonaan. Se, minkälaista metsien hakkuuta toteutetaan, puuttuu tästä ajattelusta. Olisi tärkeää, että saadaan valtion vanhat metsät suojeluun ihan ensimmäisenä, jolloin saadaan arvokkaimmat kohteet turvaan, toivoo Luukkonen.