Yhteiskunnan muuttaminen yhä enemmän sähköllä toimivaksi on keskeinen osa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, todetaan Suomen ilmastopaneelin tuoreessa raportissa.
Sähköistämisen avulla Suomen päästöjä on mahdollista leikata jopa 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Asiantuntijan mukaan investoinnit johtavat aluksi sähkön hinnan nousuun, ennen kuin hinnat jälleen laskevat.
Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan energiajärjestelmien sähköistäminen on keskeisessä osassa energiamurrosta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Sähköistämisellä tarkoitetaan sähkön käytön lisäämistä ja sovellusten laajentamista eri sektoreilla.
Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja sähköistäminen tulee paneelin mukaan vaikuttamaan merkittävästi energiajärjestelmiin.
Fossiilisia polttoaineita ovat muun muassa kivihiili, maakaasu sekä raakaöljystä jatkojalostetut polttoöljyt.
Uutisaamussa vierailleen ilmastopaneelin varapuheenjohtajan ja Aalto-yliopiston tekniikan professori Peter Lundin mukaan sähköistämällä päästöt saadaan pienemmiksi.
– Osana Suomenkin tavoitetta päästä hiilineutraaliksi ja myöhemmin täysin päästöttömäksi, niin sähkön rooli on aivan keskeinen, Lund toteaa.
– Täytyy muistaa, että sähkö on tulossa kaiken kaikkiaan tämän vuosikymmenen aikana lähes päästöttömäksi. On fiksua käyttää sitä eri sektoreiden päästöjen leikkaamiseen ja polttoaineen korvaamiseen.
Energian hinta on noussut kohisten viime aikoina. Lundin mukaan sähköistyminen vaatii alkuvaiheessa paljon investointeja.
– Toki jonkun verran sähkön hinta saattaa nousta. Sitten kun päästään pidemmälle tässä urakassa[sähköistämisessä], niin sähkön hinta tasaantuu ja jonkin verran tippuu.
Resurssit eivät vielä riitä yhteiskunnan samanaikaiseen latailuun
Tavalliselle kansalaiselle yhteiskunnan sähköistäminen ei välttämättä näy kovinkaan selkeästi. Kuluttajien silmin muutoksen voi kuitenkin havaita helposti liikenteen sähköistymisessä.
– Alkuvaiheessa ei varmaan huomaakaan. Mutta kun edetään tässä sähköistymisessä, sanotaan kymmenen–viisitoista vuotta, niin silloin tarvitsemme kyllä enemmän älykkyyttä esimerkiksi sähköauton lataukseen, että kaikki eivät voi ladata kello viideltä, kun tullaan kotiin, vaan sitä pitää jakaa vähän enemmän. Tulee paljon enemmän digitialisaatioon pohjautuvaa älykkyyttä, joka hallitsee sitä energiajärjestelmää.
Jos oltaisiin tilanteessa, jossa enemmistöllä suomalaisista olisi sähköinen kulkuneuvo, ei niiden samanaikainen lataaminen onnistuisi nykyisillä puitteilla.
– Kyllä se näin on, että se ei onnistu. Joudumme investoimaan todella paljon sähköverkkojen kestävyyteen ja myös huipputuotantokapasiteettiin. Meidän kannattaa jakaa sitä [latausta] muutamille tunneille enemmän. Jos kaikki tulevat töistä kotiin ja lataavat pikalautauksella, jossa tehot ovat suuria, niin kyllä se on sitten mahdotonta.
”Teoriassa kaikki voidaan sähköistää”
Vaikka teoriassa koko yhteiskunnan sähköistäminen olisi mahdollista, niin professorin mukaan vanhoilla menetelmillä on edelleen paikkansa yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
– Teoriassa kaikki voidaan sähköistää. Voidaan kuitenkin sanoa, ettei se ole järkevää. Teollisuudessa on prosesseja, jotka tarvitsevat polttoaineita. Täytyy myös muistaa kovat talvipakkaset. Jos olemme sähköistäneet energiajärjestelmän – kaikki toimii sähköllä, ja tulee häiriöitä sähköntuotannossa, niin kyllä lämmityksen pitää aina toimia. Pitää olla jonkin verran enemmän reservitehoa ja huipputehoa ja siellä polttoaineella tulee olemaan rooli.
Sodan vaikutukset
Venäjän aloittama sota Ukrainassa vaikuttaa Lundin mukaan koko Euroopan sähköistymisen strategiaan, koska niin kutsuttu vihreä siirtymä nojaa vahvasti sähköistymiseen.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman pyrkimyksenä on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä sekä vauhdittaa taloutta vihreän teknologian avulla, luoda kestävää teollisuutta ja liikennettä sekä vähentää saasteita.
– Vihreä siirtymä perustuu sähköistymiseen ja sitä tullaan kyllä jouduttamaan. Tämä näkyy jo Saksan toimissa. Esimerkiksi vedyn rooli tulee kasvamaan hyvin nopeasti. Suomessakin neljäkymmentä prosenttia energiasta tulee Venäjältä. On selvää, että tuulivoiman investoinnit tulevat kasvamaan, lämmityksessä nähdään lämpöpumppujen esiinmarssi voimakkaasti ja samoin liikenne tulee sähköistymään. Kyllä tämä [sota] jouduttaa sitä siirtymää, jossa sähkö on keskeisessä roolissa, Lund toteaa.