EU-komissio julkaisee tänään raporttinsa EU:hun haluavien maiden tilanteesta jäsenyysprosessissa. Komission odotetaan suosittavan nykyisille jäsenmaille, että jäsenyysneuvottelut avataan Ukrainan ja Moldovan kanssa.
Euroopan unionin ovi ei ole käynyt viimeiseen kymmeneen vuoteen, paitsi kerran ulospäin, vaikka sisääntulijoita olisi ollut jonoksi asti.
EU laajeni edellisen kerran vuonna 2013, kun Kroatiasta tuli sen jäsen. Seuraavana vuonna vastavalittu EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker linjasi, ettei komission kaudella 2014-2019 oteta uusia jäseniä. Oli tarpeen sulatella ja arvioida tilannetta, jossa unioni oli laajentunut kymmenessä vuodessa 13:een uuteen jäsenmaahan.
– Junckerin linjaus oli hyvin negatiivinen viesti etenkin Länsi-Balkanin maiden näkökulmasta. Käytännössä niille viestittiin, että vaikka tekisitte jäsenyyteen vaaditut reformit, ette nyt pääse klubiin, sanoo Berta López Domènech.
López Domènech työskentelee laajentumispolitiikkaan ja Länsi-Balkaniin keskittyvänä analyytikkona European Policy Centressä, joka on yksi merkittävimmistä EU-politiikkaan keskittyvistä ajatushautomoista.
Junckerin komission aloittaessa EU kävi jäsenyysneuvottelut Serbian, Montenegron ja Turkin kanssa. Hänen kaudellaan Serbian ja Montenegron neuvottelut käytännössä pysähtyivät.
– EU halusi keskittyä haasteisiin, joita sillä oli muun muassa brexitin, finanssikriisin vaikutusten ja sen omia arvoja haastavien jäsenmaiden muodossa.
Turkin jäsenyysneuvottelut olivat hidastuneet jo aiemmin ja ne keskeytettiin kokonaan vuonna 2018 muun muassa Turkin huonon demokratiakehityksen vuoksi.
Hyökkäys Ukrainaan pisti vauhtia laajentumiseen
Viimeistään Ukrainan sota on muutti EU:n suhtautumisen laajentumiseen.
– Ukrainan sodan alkamisen jälkeen EU on ymmärtänyt geopoliittisen ja strategisen tärkeyden, joka laajentumisprosessilla on, López Domènech sanoo.
Laajentuminen nähdään nyt Brysselissä ja useiden jäsenmaiden pääkaupungeissa mahdollisuutena vahvistaa EU:ta. Venäjän pelätään yrittävän kasvattaa vaikutusvaltaansa monissa EU:hun pyrkivissä maissa, jos unioni ei näytä niille pian vihreää valoa.
Venäjän suurhyökkäyksen alkamisesta kului vain neljä päivää siihen, että Ukraina jätti jäsenhakemuksensa EU:lle. Viime vuoden aikana perässä seurasivat Georgia ja Kosovo sekä Moldova, joka sai Ukrainan tavoin ehdokasmaan aseman.
Nykyisen Ursula von der Leyenin komission aikana jäsenyysneuvottelut avattiin jo ennen sodan syttymistä Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Junckerin komission aikana jäsenhakemuksen jättänyt Bosnia ja Hertsegovina sai viime joulukuussa ehdokasmaan aseman.
Montenegro lähimpänä jäsenyyttä
Berta López Domènechin mukaan lähimpänä EU:n jäsenyyskriteerien täyttämistä on tällä hetkellä Montenegro. Sen poliittinen tilanne on kuitenkin ollut epävakaa, mikä on hidastanut kehitystä.
Juuri valittu uusi hallitus on yhdessä presidentin kanssa linjannut, että EU-jäsenyyteen vaadittavat uudistukset ovat sen prioriteettilistan kärjessä.
Vaikka EU:n tahmeus edetä laajentumisprosessissa viimeisen kymmenen vuoden aikana on herättänyt närää Länsi-Balkanilla, yleinen mielipide EU:ta kohtaan on säilynyt López Domènechin mukaan positiivisena.
Poikkeuksen tekee Serbia, joka näytti pitkään alueen seuraavalta EU-jäseneltä. Sen demokratiatilanne on kuitenkin heikentynyt viime vuosien aikana eikä maa ole lähtenyt mukaan länsimaiden Venäjä-pakotteisiin.
– Ja suurin este sekä Serbian että Kosovon EU-jäsenyydelle on, että ne eivät ole saaneet normalisoitua välejään.
Avataanko Ukrainan jäsenyysneuvottelut?
EU-komissio julkaisee tänään arvionsa kaikkien EU:hun haluavien maiden jäsenyysprosessin tilanteesta. Erityinen huomio kohdistuu siihen, suositteleeko komissio jäsenyysneuvottelujen avaamista Ukrainan ja Moldovan kanssa.
– Odotuksena on, että komissio tätä suosittelee. Päätös siirtyisi sitten jäsenmaiden tehtäväksi joulukuun Eurooppa-neuvostossa, López Domènech sanoo.
– Kiinnitämme myös erityistä huomiota siihen, suositellaanko Georgialle ehdokasmaan statusta. Tätä päätöstä lykättiin viime vuonna. Samoin siihen, suositellaanko Bosnian neuvottelujen avaamista. Von der Leyenin viestit viime päivinä ovat kuitenkin saaneet meidät uskomaan, ettei komissio ole päätynyt tähän.
Joulukuun Eurooppa-neuvoston päätöstä Ukrainan ja Moldovan jäsenyysneuvottelujen avaamisesta López Domènech ei lähde vielä ennakoimaan.
– Julkinen viesti Ukrainalle on ollut, että ovet ovat avoinna. Mutta tietysti maalla on paljon haasteita sodan lisäksikin, jotka täytyy ratkaista, jotta se täyttää EU-jäsenyyden kriteerit. Sekä komissio että jäsenmaat ovat painottaneet, että vaikka laajentuminen on geopoliittinen välttämättömyys, jäsenyysehtojen täyttäminen on keskeistä laajentumisprosessissa.
Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut toivovansa, että päätös neuvottelujen avaamisesta voidaan joulukuussa tehdä.
Pitääkö EU:nkin uudistua?
Samalla kun keskustelu laajentumisesta on ottanut kierroksia EU:ssa, myös keskustelu unionin sisäisen "arkkitehtuurin" uudistamisesta on kiihtynyt. López Domènech nostaa esiin kaksi kysymystä, joista varsinkin käydään nyt keskustelua.
Nykyisellään jokaisella EU:n 27 jäsenmaalla on komissiossa oma komissaarinsa.
– Jos jäsenmäärä nousee vaikkapa 35:een ja komissaarien määrää nostetaan samassa suhteessa, herättää tämä paljon kysymyksiä esimerkiksi komission tehokkuudesta ja toimintakyvystä.
Toinen kysymys on määräenemmistöpäätösten lisääminen päätöksissä, joissa nykyään vaaditaan yksimielisyyttä.
– Olemme jo nähneet miten vaikeaa on tehdä päätöksiä joissakin ulkopoliittisissa kysymyksissä, kuten Venäjä-pakotteissa, kun yksimielisyyttä vaaditaan.
Kokonaan määräenemmistöpäätöksistä luopumista on ehdottanut saksalaisranskalainen työryhmä, joka syksyllä toi keskusteluun oman pohjaesityksensä unionin uudistamisesta.