EU-komissio näyttää vihreää valoa Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyysneuvottelujen avaamiselle, vaikka tiettyjä uudistuksia on yhä vietävä loppuun. Asiasta kertoi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona.
– Tänään on historiallinen päivä. Koska tänään komissio suosittelee, että neuvosto avaa jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa, von der Leyen sanoi.
Myöhemmin von der Leyen totesi, että Ukrainalla on yhä "putkessa" joitakin uudistuksia, jotka olisi saatettava loppuun. Neuvottelut voidaan hänen mukaansa aloittaa, kun jäsenmaat antavat sille siunauksensa.
Myös Moldovan kohdalla von der Leyen viittasi tiettyihin uudistuksiin, jotka on yhä toteutettava.
Ukrainan lisäksi komissio suosittelee jäsenyysneuvottelujen avaamista Bosnia-Hertsegovinan kanssa, kun tarvittava jäsenyyskriteerien taso on saavutettu. Jäsenehdokkaan aseman myöntämistä komissio puolestaan ehdottaa Georgialle, kunhan tietyt uudistukset etenevät.
Komissio tarkastelee asiaa seuraavan kerran maaliskuussa. EU:n jäsenmaiden odotetaan puolestaan antavan ensimmäiset linjauksensa asiaan jo joulukuussa poliittisten johtajien huippukokouksessa.
Nopea tie neuvotteluihin
Ukrainasta ja Moldovasta tuli EU:n jäsenehdokkaita kesällä 2022. Keskiviikkona komissio julkaisi oman raporttinsa siitä, miten maat ovat edistyneet.
Sotaa käyvän Ukrainan edistymistä on mitattu seitsemällä eri osa-alueella.
Komission raportissa kiitellään maan edistymistä sodan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Toisaalta esimerkiksi julkishallinnon uudistamisen todetaan hidastuneen tai pysähtyneen sodan seurauksena useilla osa-alueilla.
Seitsemästä tavoitteesta Ukrainan täytyisi yhä muun muassa jatkaa työtä korruption torjumiseksi ja antaa EU-standardien mukainen lainsäädäntö lobbaamisesta osana oligarkian vastaista lainsäädäntöään. Hiottavaa löytyy yhä myös vähemmistöihin liittyvästä lainsäädännöstä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi luonnehti keskiviikkona iltapäivällä EU-komission suositusta avata jäsenyysneuvottelut Ukrainan kanssa vahvaksi ja historialliseksi askeleeksi, joka tasoittaa tietä vahvemmalle EU:lle. Zelenskyi avasi näkemyksiään viestipalvelu X:ssä eli entisessä Twitterissä.
– Ukraina jatkaa uudistuspolullaan ja odottaa Eurooppa-neuvoston päätöstä joulukuussa, hän kirjoitti.
Herkkä asetelma
EU:n laajeneminen nousi laajasti keskusteluun syyskuussa, kun von der Leyen kertoi vuosittaisessa unionin tilaa käsittelevässä puheessaan visionsa yli 30 maan ja yli puolen miljardin asukkaan EU:sta.
Esimerkiksi Länsi-Balkanilla katseet ovat kuitenkin kohdistuneet myös siihen, mitataanko sotaa käyvän Ukrainan ja muiden jäsenehdokkaiden edistymistä samoilla mittareilla. Komissio haluaa tukea Länsi-Balkanin maiden etenemistä kuuden miljardin euron kasvupaketilla.
Tilanne on ollut herkkä muun muassa siksi, että esimerkiksi Länsi-Balkanin Serbia, Montenegro ja Pohjois-Makedonia ovat odotelleet jäsenehdokkaina yli 10 vuoden ajan varsinaisten jäsenyysneuvottelujen aloittamista. Samaan aikaan EU:n pitäisi lähettää Venäjälle viesti siitä, että se ei voi estää sodalla EU-jäsenyyksiä.
Jäsenyysneuvottelujen aloittaminen itsessään ei tarkoita välttämättä pikaista etenemistä EU:n jäseneksi. Esimerkiksi Turkki aloitti jäsenyysneuvottelut vuonna 2005, mutta jäsenyyttä ei toistaiseksi näy horisontissa.