Suomessa on myrskynnyt alkuvuonna enemmän kuin useana vuonna yhteensä, kirjoittaa Forecan ja MTV:n meteorologi Markus Mäntykannas blogissaan. Pelkästään tammikuun myrskypäivien lukumäärä (8) saa meteorologin ymmälleen.
– Se on iso määrä, en löydä vastaavaa tilastoista, Mäntykannas kirjoittaa.
Yhteensä myrskypäiviä on jo 13, kun viime vuonna niitä oli 12. Keskimäärin tammikuussa on 3,1 ja helmikuussa 1,8 myrskypäivää. Eikä siinä vielä kaikki, ensi viikonloppuna myrskyää taas niin, että odotettavissa on jälleen pahoja tulvia.
Myrskypäivien lukumäärä jäi Mäntykannaksen mukaan alle 13:n myös vuosina 2002, 2009, 2014 ja 2016. Vuodesta 1994 mitatun tilaston myrskyisin vuosi oli 1995, jolloin myrskypäiviä oli 38.
Lue myös: Nauti tänään upeasta talvipäivästä ja jopa 30 asteen pakkasesta – hyhmäinen myrsky ja karmeat tulvat palaavat viikonlopuksi
Lämpöennätyksiä uusiksi
Talvikuukaudet ovat olleet Suomen eteläosissa lämpimiä ja lähes lumettomia. Myrskyillä on tähän yhteys, sillä lämpimät tuulet ovat kantautuneet Suomeen Atlantin myrskymatalapaineiden myötä, Mäntykannas kirjoittaa.
– Nyt olemmekin saaneet kokea tyypillisen Länsi-Norjan talvi-ilmaston, jonne Atlantin matalapaineet kuljettavat tyypillisenä talvena jatkuvalla syötöllä voimakkaita tuulia, sateita ja lämpöä.
Kunhan talvikuukaudet ovat ohi, tilastoihin merkitään lämpöennätyksiä lämpöennätysten perään.
– Keskilämpötila ajanjaksolla 1.12.2019-17.2.2020 on ollut korkeimmillaan Kökar Bogskärin merellisellä havaintoasemalla peräti 4,2 astetta, Mäntykannas jatkaa.
Helsingin Kaisaniemen joulu-helmikuun keskilämpötilaennätys, 1,4 astetta, on talvelta 2007–2008. Ennätyksen pitäisi rikkoutua selvästi, sillä tähän mennessä joulu-helmikuun keskilämpötila on ollut 2,5 astetta.
Meteorologin koko blogin voit lukea tästä.