Monissa metsästysseuroissa on koettu ikäviä yllätyksiä, kun vuosikausia valtiolta vuokralla olleita metsiä on perustettu suojelualueiksi. Perustamisten taustalla ovat valtioneuvoston aiemmat päätökset, joita nyt pannaan täytäntöön, maakunta kerrallaan. Suojelualueilla metsästys on kielletty joko kokonaan tai osittain.
– Metsästystä on rajoitettu, ja metsästysalueita sirpaloituu, mikä vaikeuttaa sitten metsästystä. Ja usein ne ovat niitä aika mielekkäitä metsästyspaikkoja, jotka suojellaan ja joissa metsästystä rajoitetaan, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.
Metsästäjät ovat monesti kokeneet, ettei metsästyksen kieltoa ole perusteltu riittävästi.
– Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Silloin, jos alueella on kovin paljon jotakin muuta käyttöä tai se on esimerkiksi tärkeä lintujen pesintäalue, missä on tärkeä peruste sille häiriön tai metsästyksen vähentämiselle, niin kyllä se ymmärretään todella hyvin.
"Suojelu ja virkistyskäyttö ensin"
Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola sanoo ymmärtävänsä metsästäjien huolen. Hän kuitenkin huomauttaa, että maan käytöstä päättää sen omistaja, tässä tapauksessa valtio. Suojelualueiden perustamisista on päätetty osittain jo vuosikymmeniä sitten.
Lisäksi luonnonsuojelulain lähtökohta on selkeä: suojelualueilla eläinten tappaminen ja häiritseminen on kielletty, jotta ihmisen vaikutus alueella olisi mahdollisimman vähäinen. Lisäksi metsästys voi olla ristiriidassa alueen virkistyskäytön kanssa.
– Eduskunta on luonnonsuojelulakia säätäessään ottanut kantaa, että ensisijaisesti ovat nämä luonnonsuojelutarpeet, toissijaisesti nämä alueen virkistyskäyttötarpeet. Ja sitten, jos metsästys on mahdollista, sitten se voidaan sallia, Suvantola sanoo.
Luonnonsuojelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa, mutta ainakaan lausunnolle lähteneen esityksen mukaan tähän periaatteeseen ei olisi tulossa suuria muutoksia.
"Hirvieläinkannat saattavat kasvaa"
Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Simenius huomauttaa, että metsästyksen rajoittaminen saattaa vaikuttaa myös riistaeläinlajien kantojen kasvuun. Esimerkiksi valkohäntäpeuran metsästystä pitäisi Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan edelleen lisätä, jos kannan kasvu halutaan pysäyttää.
Vaikka valkohäntäpeuran metsästys onkin yksi sallituimpia suojelualueilla, rajoituksen haittaavat myös sen metsästystä.
– Jos on isompi alue, millä ei päästä metsästämään, niin kyllähän se sellaisen suoja-alueen myös näille riistaeläimille muodostaa, missä sitten mahdollisesti hirvieläinkannat saattavat nousta ylisuuriksi ja aiheuttaa sitten haittoja tieliikenteessä tai viljelyksille tämän alueen ulkopuolella, Simenius sanoo.