Susiasetus tuli, mutta Riistakeskus ei ole sallinut kannanhoidollista jahtia – "Tilanne on kaiken kaikkiaan vähän erikoinen"

Suomessa ei ole oltu reilun kahden kuukauden aikana kertaakaan susijahdissa kannanhoidollisella perusteella.

Suomen riistakeskuksesta kerrotaan, että kannanhoidolliseen metsästykseen on tullut susiasetuksen voimaantulon jälkeen yksitoista hakemusta. Poikkeuslupia ei ole myönnetty.

– Hakemusten perustelut eivät ole olleet riittäviä poikkeuslupien myöntämiseksi, sanoo julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.

Muulla kuin kannanhoidollisella perusteella pyyntilupia on myönnetty poronhoitoalueen ulkopuolella reilun kahden kuukauden aikana kaksi. Molemmissa tapauksissa kyseessä oli pihoilla jolkutellut susi.

Pielaveden ja Kiuruveden alueella Pohjois-Savossa metsästys tuotti tulosta ja eläin päätyi saaliiksi. Mynämäellä Varsinais-Suomessa susijahti on kesken. Poikkeuslupa on voimassa maaliskuun alkupuolelle asti.

Enintään vajaat 30 poikkeuslupaa jaossa

Maa- ja metsätalousministeriö antoi joulukuussa asetuksen, jonka mukaan Riistakeskus voi myöntää suden pyyntiin kuluvan metsästysvuoden aikana enintään 28 poikkeuslupaa poronhoitoalueen ulkopuolella. Nykyinen metsästysvuosi jatkuu heinäkuun loppuun. Riistakeskus harkitsee jokaista lupaa tapauskohtaisesti.

Poikkeuslupa voidaan myöntää vahinko- tai turvallisuusperusteisesti eli tapauksissa, joissa susi esimerkiksi aiheuttaa ongelmia saalistamalla laitumella olevia eläimiä tai liikkuu toistuvasti asutuksen lähellä ja aiheuttaa siten vaaraa.

Asetuksen mukaan metsästysluvan voi myöntää myös kannanhoidollisella perusteella, jos sille löytyy edellytykset. Kannanhoidollisella metsästyksellä tarkoitetaan yksinkertaistettuna susikannan säätelyä eli susien pyyntiä kannan kasvun hillitsemiseksi.

• Susi on yksi Suomen suurpedoista. Muita suurpetoja ovat karhu, ilves ja ahma.
• Susi on rauhoitettu eläin. Sen metsästäminen on luvanvaraista.
•  Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi viime vuonna, että susien määrä oli viime vuoden maaliskuussa noin 291–331 yksilöä. Uusi suden kanta-arvio valmistuu myöhemmin tänä vuonna.
• Luke ennusti viime vuonna, että jos kannanhoidollista metsästystä ei tapahdu, Suomen susikannan voidaan odottaa kasvavan seuraavien kahden vuoden aikana keskimäärin noin 10 prosentilla vuodessa.
• Tämän metsästysvuoden aikana on kuollut tähän mennessä kaikkiaan 63 sutta. Metsästysvuosi alkoi elokuun alussa, ja se päättyy heinäkuun lopussa.
• Suomen riistakeskuksen poikkeusluvilla on metsästysvuoden aikana saatu saaliiksi 50 sutta, joista 48 oli poronhoitoalueella ja loput 2 sen ulkopuolella.
• Muulla tavalla on kuollut 13 sutta. Näistä 6 kuoli liikenteessä ja 7 poliisin poikkeusluvilla.

Käytännössä poikkeusluvan saaminen kannanhoidollisella perusteella näyttäisi olevan todella korkean kynnyksen takana. Tähän ovat vaikuttaneet sekä EU-tuomioistuimen että Suomen korkeimman hallinto-oikeuden tiukentuneet linjaukset.

Korkein hallinto-oikeus antoi esimerkiksi lokakuussa ratkaisunsa karhun kannanhoidollista poikkeusluvista ja totesi, että luvat oli myönnetty lainvastaisesti. Vaikka linjauksissa olikin kyse karhuista, niillä on olennaista vaikutusta myös muita suurpetoja eli esimerkiksi sutta koskeviin poikkeuslupiin.

KHO linjasi muun muassa, että metsästystä koskeva poikkeuslupa voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava. Lisäksi se totesi, että luvan perusteena pitää olla riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan poikkeushakemusta koskevalla alueella. Lisäksi todettiin, ettei kannanhoidollinen metsästys itsessään tai metsästyskulttuurin säilyttäminen ei ole peruste pyynnille.

Yleisluonteiset hakemukset eivät kelpaa

Härkösen mukaan heille tulleet tuoreet susia koskevat kannanhoidolliset hakemukset ovat olleet luonteeltaan hyvin yleisluonteisia. 

Poikkeuslupaa ei heru sanomalla esimerkiksi, että susikanta on kasvanut ja susista voi aiheutua vahinkoa tai että kanta kestäisi metsästystä. Hakemukset pitäisi pystyä kytkemään kyseiseen hakemusalueeseen ja alueen olosuhteisiin sekä tarjota lisäksi "riittävä selvitys", mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaakaan.

– Lupa vaatii niin tarkkoja tieteelliseen näyttöön perustuvia selvityksiä yksittäisen hakemuksen alueelta, ettei niitä selvityksiä pystytä käytännössä juuri tekemään, arvioi Riistakeskuksen Kainuun alueen riistapäällikkö Marko Paasimaa.

Millaisilla perusteluilla Riistakeskukselta voisi siis teoriassa herua kannanhoidollinen poikkeuslupa?

– Tällä hetkellä ei ole varsinaisesti perustelua, joka olisi korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymä, Riistakeskuksen Härkönen tiivistää ja jatkaa:

– Tilanne on kaiken kaikkiaan vähän erikoinen.

Jos Riistakeskus näyttäisi jollekin kannanhoidolliselle hakemukselle vihreää valoa ja päätöksestä valitettaisiin hallintotuomioistuimiin, vasta ehkä parin vuoden päästä selviäisi, onko perustelu riittävä myös korkeimman hallinto-oikeuden mielestä vai onko Riistakeskus tehnyt taas lainvastaisen päätöksen.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi ei lähde ennakoimaan, voiko Suomessa myöntää lainkaan suden metsästykseen sellaista kannanhoidollista poikkeuslupaa, joka kestäisi myös tuomioistuinprässin.

– Selkeimmät tavoitteet ja syyt metsästykselle, joita on tähän mennessä käytetty, ovat tulleet tyrmätyiksi. Sanoisin, että todella vaikealta näyttää tällä hetkellä.

Ehdotus suden suojelun lieventämisestä

Nykyiseen tilanteeseen voisi tulla muutos, jos esimerkiksi suden suojelutasoa laskettaisiin. EU-komissio esitti joulukuussa, että suden suojelutasoa Bernin sopimuksessa eli Euroopan luonnonsuojelusopimuksessa tulisi laskea.

Toistaiseksi komission ehdotuksen etenemisen aikataulusta ei ole tarkkaa tietoa. Seuraava Bernin sopimuksen pysyvän neuvoston kokous on joulukuussa, ellei kokousta aikaisteta.

Niemen mukaan komissio on nyt käytännössä ehdottanut, että susi siirrettäisiin Bernin sopimuksessa tiukasti suojeltujen lajien joukosta suojeltujen lajien joukkoon. Tämä vaihdos ei vielä lähtökohtaisesti muuttaisi tilannetta EU-maissa.

– Suomella on Bernin sopimukseen varauma, joka koskee karhua ja sutta. Suomi ei siis sovella Bernin sopimuksessa tiukan suojelun liitettä, Niemi kertoo.

Jos komission ehdotus etenisi niin pitkälle, että myös Bernin sopimuksen liitteitä suurin piirtein vastaaviin luontodirektiivin liitteisiin tehtäisiin muutoksia, sillä olisi suurempi merkitys myös Suomen näkökulmasta. Muutos ei kuitenkaan olisi EU:ssa mikään läpihuutojuttu. Se vaatisi yksimielisen päätöksen.

Jos susi ei olisi enää tiukasti suojeltu laji poronhoitoalueen ulkopuolella, silloin sovellettaisiin luontodirektiivin artiklaa 14 eikä artiklaa 16.

– Se ei edellytä yhtä tiukkaa ja monipolvista poikkeusharkintaa yksittäisten susien tappamiseksi, Niemi tiivistää.

Poronhoitoalueella susi ei ole nykyiselläänkään tiukan suojelun piirissä, mikä mahdollistaa metsästystä koskevan poikkeusluvan myöntämisen väljemmillä perusteilla kuin muualla Suomessa. Sudenpyynnin tavoitteena on siellä ehkäistä porovahinkoja.

Suomi haluaa muuttaa myös karhun statusta

Komissio on perustellut ehdotustaan suden suojeluaseman höllentämisestä sillä, että susikantojen kasvu on aiheuttanut haittoja ihmisen toiminnalle.

Suomi haluaa muutosta myös muiden suurpetojen kuin suden suojelutasoihin. Näin siksi, että Suomen karhu- ja ilveskannat ovat kasvaneet reippaasti maamme EU-jäsenyysaikana eikä kumpikaan näistä lajeista ole enää luokiteltu uhanalaiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan erityisesti karhun suojelustatuksen muuttaminen olisi tärkeää, jotta kantaa pystyttäisiin hallitsemaan ja eläinten ihmisarkuus säilyttämään.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi viime vuonna, että susien määrä oli viime vuoden maaliskuussa noin 291–331 yksilöä. Uusi kanta-arvio valmistuu myöhemmin tänä vuonna.

Luke ennusti viime vuonna, että jos kannanhoidollista metsästystä ei tapahdu, Suomen susikannan voidaan odottaa kasvavan seuraavien kahden vuoden aikana keskimäärin noin 10 prosentilla vuodessa.

Lue myös: Susien suojelua saatetaan höllentää EU:ssa – rakkaan poninsa menettänyt Ursula von der Leyen pitää susia todellisena vaarana

EU-komissio ehdottaa suden suojelun lieventämistä, Suomi nostaa esiin myös karhun ja ilveksen