Viime vuonna voimaan tullut lakimuutos sallii tiettyjen vieraslajien, kuten supikoiran, tappamisen myös pesimäaikaan. Laki on saanut runsaasti kritiikkiä voimaantulonsa jälkeen. Elisa Aaltola kertoo kohtaamisestaan viimeisiä henkäyksiään vetävien supikoiran pentujen kanssa.
Aaltola käveli tienlaitaa, kun heinikosta kuului hentoja supikoiran pennun vihellyksiä. Pian hän huomasi heinikossa nyrkin kokoisen pennun kutsumassa emoaan. Emoa ei kuitenkaan näkynyt missään.
Sen sijaan tien toiselta puolelta löytyi toinen nälkiintynyt pentu.
– Kuljin nopeasti lähimaaston läpi etsien niiden mahdollisia sisaruksia ja miettien kuumeisesti, mitä tehdä. Löysin vain kuolleita pentuja ja tajusin, että jos yksikään pelastuisi, oli toimittava heti, Aaltola kirjoittaa blogitekstissään.
Kun Aaltola palasi takaisin pentujen luo, oli jo liian myöhäistä.
"Metsästyslakiin liittyy eläinsuojelullisia ylilyöntejä"
Noin vuoden verran voimassa olleet muutokset pyyntisäännöksissä sallivat tiettyjen haitallisten vieraslajien metsästyksen ympäri vuoden ja supikoira on yksi niistä. Käytännössä se tarkoittaa, että niitä saa tappaa myös pesimäaikaan.
Kuolleisiin supikoiran pentuihin törmännyt Aaltola uskoo, että pentujen emo on loukutettu, sillä alueella on paljon supikoiran loukkuja.
Lue myös: Yksin metsässä harhailevat supikoiran pennut herättävät huolta – riistasuunnittelija jyrähtää vääristä tappotavoista: "Aina pyritään lopettamaan ensin pennut ja vasta sitten aikuiset yksilöt"
Suomen eläinsuojelutoiminnan johtaja Maria Lindqvist tietää myös tapauksia, joissa poikasia on jätetty nääntymään luontoon sen jälkeen, kun vanhemmat on tapettu. Hänen mukaansa pesimärauhan häirintä on vastoin eläinsuojelijoiden ja kansalaisten moraalia.
– Käytännössä se tarkoittaa poikasia, jotka jäävät nääntymään pesiin tai luontoon. Se on hidas ja tuskallinen kuolema, Lindqvist harmittelee.
Eläinsuojelujärjestöt antoivat lausuntoja ja kampanjoivat lakimuutosta vastaan ennen sen voimaantuloa. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto yritti saada muutoksia lakiin ennen sen voimaantuloa.
– Uudistettuun metsästyslakiin liittyy eläinsuojelullisia ylilyöntejä. Poikasten suhteen pääsääntönä pitäisi olla, ettei emoja nitistetä pesimäaikana, vaikka laji olisikin haitallinen. Sellainen ei kuulu sivistysvaltioon, Suomen Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola painottaa.
Lue myös: Haitallisia vieraseläinlajeja saa nyt metsästää ilman metsästyskorttia ympäri vuoden – listalla muun muassa supikoira ja minkki
Maa- ja metsätalousministeriöstä muutoksia perustellaan sillä, että nyt lisättyihin vieraslajeihin sovelletaan samoja pykäliä kuin rauhoittamattomiin eläimiin.
– Tarkoitus on vähentää supikoiria mahdollisimman tehokkaasti erityisesti lintujen pesimäaikaan ja alueilla, missä niistä on eniten vahinkoa. Siksi olisi ristiriitaista rauhoittaa niitä johonkin aikaan vuodesta, maa ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen vastaa.
Laajalle Suomen luontoon levinnyttä supikoiraa ei kuitenkaan saada kokonaan tapettua pois. Sen kantoja pystytään rajoittamaan tehokkaasti saarilla, missä se aiheuttaa linnustolle haittaa. Mantereella sen aiheuttamat vahingot ovat huomattavasti pienempiä.
Supikoiran tappamiseen ei tarvita metsästyskorttia
Suomen eläinsuojelutoiminnan johtaja Lindqvistin mukaan ongelma on myös se, että näiden lajien tappamiseen ei tarvita metsästystutkintoa eikä -korttia.
– Näin videon, jossa koira päästettiin loukussa olevan supikoiran kimppuun ja annettiin repiä ja tappaa se. Kuoleman tulo kesti pitkään ja supikoira huusi tuskissaan. Eläinparkaa ei tapettu millään eläinsuojelulain mukaisilla menetelmillä. Tämä on yksi syy, miksi asetus on mielestäni epäonnistunut. Se voi kannustaa tämän kaltaiseen eläinsuojelulain vastaiseen toimintaan, Lindqvist jatkaa.
Lue myös: Tässä makaa satoja supikoiria, joita tapettiin kilpaa Pirkanmaalla: Eläinaktiivit raivoissaan – järjestäjät kertovat, miksi kisa pidettiin
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) mukaan metsästyskortin vaatiminen voisi aiheuttaa tarpeettomasti hankaluuksia niille, jotka haluavat virittää omalle tontille ansan tai loukun. Vaikka omalle tontille virittäisi loukun, tulee tappamiseen olla riittävää osaamista.
– Kortti tai ei, eläimen saa lopettaa vain asiansa osaava ihminen, eikä eläimelle saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, ministeriön lainsäädäntöneuvos Kemppainen toteaa.
Vieraslajeja kohtaan lietsotaan vihaa
Suomen kansallisessa luettelossa kaikki vieraat petonisäkkäät on listattu haitallisiksi vieraslajeiksi.
– Vieraseläinlajien vihaa on lietsottu pitkään, eikä se ole rationaalista. Niitä pidetään pahoina ja vihollisina. Eli siinä on paljon muutakin kuin pelkkää lajien suojelua. Kaikilla eläimillä on kyky kärsiä ja sitä tulee välttää kaikin mahdollisin keinoin, eläinsuojelutoiminnan johtaja Lindqvist toteaa.
Myös Animalian puolelta satelee kritiikkiä.
– Meillä mentiin pidemmälle kuin mitä EU edellytti. EU-lainsäädäntö ei vaadi pesimäajan rauhoituksen poistoa, mutta toisaalta sekä EU että Suomen eläinsuojelulaki vaativat, ettei eläimille saa aiheuttaa turhaa kärsimystä. Lakimuutokset ovat selkeässä ristiriidassa tämän vaatimuksen kanssa, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs ihmettelee.
Suomi vastusti supikoiran ja minkin nostamista EU:n vieraslistalle
Samaan aikaan kun luonnossa vieraslajeja saa tappaa, turkistarhoilla puolestaan tarhataan supikoiria ja minkkejä, jotka ovat vieraslajeja. Tarhoilta niitä karkailee myös luontoon.
Suomella on oma kansallinen vieraslajien listansa ja EU:lla omansa.
– Tämä politiikka ei ole loogista. Suomi vastusti pitkään supikoiran nostamista EU:n listalle suojellakseen turkistarhaajien etuja. EU onnistui nostamaan sen listalle vuonna 2017 ja Suomi sai 30 vuoden poikkeusluvan supikoirien turkistarhaamiselle, Luonnonsuojeluliiton Veistola hämmästelee.
Minkki on tutkimusten mukaan haitallisempi vieraslaji kuin supikoira.
– Minkki on haluttu myös EU:n vieraslajilistalle. On tieteellisesti kiistatonta, että se on haitallinen. Suomi kuitenkin taistelee saadakseen poikkeuksen, jotta täällä voidaan jatkaa senkin turkistarhausta, Veistola sanoo.
MMM:stä ratkaisuja perustellaan sillä, että minkkiä pystytään torjumaan yhtä tehokkaasti kansallisin pykälin. Tämä olisi heidän mukaansa ollut mahdollista myös supikoiran osalta. Lisäksi ministeriön Kemppainen toteaa, että turkistarhaus on Suomessa merkittävä elinkeino, ja sitä voidaan harjoittaa lisäämättä näistä lajeista aiheutuvaa vieraslajiriskiä.
– Toivottavasti minkki ei ole tulekaan EU-luetteloon. Se tekisi raskaaksi menettelyt turkistarhaajien elinkeinotoiminnan jatkamisen suhteen, Kemppainen kertoo.
Asetus halutaan kyseenalaistaa
Suomen eläinsuojelu kerää materiaalia kansalaisilta siitä, mitä asetus aiheuttaa eläimille.
– Pyrimme haastamaan ja kyseenalaistamaan asetuksen nimenomaan pesintärauhan ja sen suhteen, että tappamiseen ei tarvita metsästyskorttia. Se vaikuttaa eläimen lopetustaitoihin ja oikean lajin tunnistamiseen. Ei ole todisteita, että näistä menetelmistä olisi mitään lisähyötyä eläimille aiheutettuun kärsimykseen nähden, eläinsuojelutoiminnan johtaja Lindqvist kertoo.